Presidentti-instituutio täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Linnan juhlat on perinteenä yhtä vanha, vaikka aivan joka vuosi, kuten esimerkiksi sota-aikana, juhlia ei ole järjestetty. MTV Uutiset kertoo, millaisia muutoksia satavuotiaissa juhlissa on tapahtunut. Presidentti ei ole aina kätellyt vieraita tai edes boolia ei ole ollut tarjolla joka kerta.
Linnan juhlien yksi odotetuimpia asioita on presidenttiparin kättely, mutta historian hämärissä vieraiden tervehtiminen on annettu parina vuonna henkilökunnalle.
– Parina vuonna adjutantit ovat suorittaneet kättelyn Tasavallan presidentin puolesta. Presidentti [Pehr Evind] Svinhufvud ei kätellyt vieraita joka vuonna, sanoo Linnanvouti Anne Puonti Tasavallan presidentin kansliasta.
– Ja presidentti [Juho Kusti] Paasikiven aikana kansliapäällikkö on suorittanut kättelyn. Kritiikin takia on sitten palattu alkuperäiseen käytäntöön, että presidentti kättelee kaikki vieraat.
Ennen mies kätteli aina ensin
Myös vieraiden ja heidän mukanaan tuomien avecien kättelyjärjestykseen on tullut muutos.
– Alunperinhän täällä kutsutuista aina ensin kätteli mies, riippumatta siitä kumpi oli saanut kutsun. Nykyisin pariskunta saa itse valita, kumpi kättelee ensin, sanoo Puonti.
Sata vuotta sitten itsenäisyyspäivän vastaanotto alkoi jo iltapäivällä. Myös tarjoilu on ollut aiemmin vaatimatonta verrattuna nykypäivän yltäkylläisyyteen.
– Ensimmäistä kertaa on kokoonnuttu itsenäisyyspäivän vastaanotolle iltapäivisin. Ne ovat olleet hyvin lyhyitä tilaisuuksia, sanoo Puonti.
– Niissä oli pääsääntöisesti kahvitarjoilut, kieltolain aikana ei voitu tarjoilla alkoholia.
Presidenttiparille lisää sananvaltaa
Juhliin kutsuttujen määrä on vaihdellut reilusta sadasta yli kahteentuhanteen vieraaseen.
Presidenttipari on saanut ajan kuluessa enemmän vaikutusmahdollisuuksia siihen, keitä juhliin kutsutaan – vakiovieraiden kuten poliittisten päättäjien lisäksi.