Ensitreffit alttarilla -ohjelmassa kolme vuotta sitten avioituneet Henna ja Sami elävät pikkulapsiarkea reilun vuoden ikäisen Milo-poikansa kanssa. Vauvavuosi oli parille äärimmäisen rankka Hennan vaikean raskauden jälkeen, mutta lapsen myötä heillä menee parisuhteessa nyt paremmin kuin koskaan.
Kahdeksannella Ensitreffit alttarilla -kaudella vuonna 2021 avioituneet Henna ja Sami saivat juhannuksena 2023 Milo-pojan. Pikkulapsiarjessa riittää vauhtia ja kotitöitä.
– Päivään mahtuu monenlaisia tunteita ja tilanteita. Sami on töissä, joten hänen arkensa on ehkä hieman tasaisempaa. Minä olen Milon kanssa kotona, niin meillä on kyllä kaikenlaista, Henna kertoi huvittuneena MTV Uutisille.
Vauvavuosi on parilla takana päin.
– Se oli kokemuksena sekä rankka että todella palkitseva. Yksi kaveri joskus sanoi, että se on ihanaa, mutta kamalaa aikaa. Siihen on helppo yhtyä, Sami totesi.
– Voimakkaita tunteita. Kaikki oli meille niin uutta eikä itsellä ainakaan ollut aiemmin kokemusta pikkulapsista. Elämä meni aivan uusiksi, täysin hyvällä tavalla, mutta on tässä pitänyt kasailla palapeliä, että tiedetään, mitä perhe-elämämme oikein on ja miten se toimii, Henna jatkoi.
Milo on reilun vuoden ikäinen ja oppii koko ajan kovaa vauhtia uusia taitoja. Ulkopuoliset kiinnittävät usein huomiota siihen, miten paljon poika jo puhuu.
– En osannut lääkärillekään listata sanoja, mitä Milo jo osaa, koska hän osaa kymmeniä. Hän on papukaija, joka toistaa kaiken meidän perässämme. Ne ovat hauskoja tilanteita, kun sanon sanan, mitä hän ei varmasti ymmärrä, ja se tulee sieltä heti kaikuna, Henna kertoi.
– Milo on oppinut nyt syömään lusikalla aika hyvin. Sekä vasemmalla että oikealla kädellä saa ruokaa suuhun. Välillä sitä menee toki isän paidalle ja muuallekin, mutta hienosti hänen motoriikkansa on kehittynyt, Sami jatkoi.
Vanhemmuus on käynnistänyt etenkin Hennassa itsetutkisteluprosessin, ja hän rakentaa tietyllä tavalla itseään nyt uudelleen.
– Identiteettini on saanut töytäisyn, ja mietin, kuka olen äitiyden myötä. Olen aikuistunut hurjaa vauhtia. Toki olen ollut aikuinen jo aiemmin, mutta nyt vastuuta on ihan uudella tavalla. Me olemme Samin kanssa lähentyneet henkisesti vanhemmuuden myötä. Meillä menee parisuhteessa paremmin kuin koskaan aiemmin, Henna tiivisti.
Samista tuntuu, että hän on viimeisen vuoden aikana vanhentunut 10 vuotta.
– Sen verran rankka vauvavuosi oli omalta osalta. Se on laittanut prioriteetit uusiksi. Olen rauhoittunut menemisieni kanssa ja mietin, mikä on oikeasti tärkeää, Sami kertoi.
Erityisen rankan vauvavuodesta teki se, että he kumpikin ovat todella herkkiä, eivätkä olleet lainkaan tottuneita vauvan itkuun.
– Kun et tiedä, mitä toinen kokee, mutta haluat auttaa. Oli rankkaa totutella siihen, enkä ole täysin vieläkään tottunut. Lisäksi minulla oli hyperemeesi-raskaus, eli rankkaa pahoinvointia läpi raskauden. Siitä toipuminen henkisesti ja fyysisesti vei aikaa, Henna kertoi.
– Univaje oli pahin ja se, että tuli niin lohduton olo siitä, ettei tiennyt, miten auttaa toista. Epätietoisuus oli pahinta ja rassasi henkisesti. Siihen vielä työt päälle. Siinä oli niin paljon samaan aikaan palloteltavaa, ettei meinannut aina voimavarat riittää, Sami pohti.
Ensimmäisen puolen vuoden jälkeen vauvavuosi alkoi kuitenkin jollain tapaa helpottaa.
Parisuhdeaikaa Henna ja Sami järjestävät ihan kotiolosuhteissa: sohvalla loikoilua ja höpöttelyä. Välillä he käyvät treffeillä.
– Koen kuitenkin, että arjen pienet kohtaamishetket ovat kaikista tärkeimpiä ja kannattelevat, Henna kertoi.
Raskauden ensimmäiset kuusi kuukautta sänkypotilaana
Henna oli ensimmäisen puoli vuotta raskaudestaan sänkypotilaana, eikä syönyt juuri mitään. Pahoinvointia oli vuorokauden ympäri.
– Vaikeroin yöllä, kun en pystynyt kunnolla nukkumaan. Puolen vuoden kohdalla alkoi hiukan helpottaa niin, että pystyin jo vähän käymään ulkonakin. Pahoinvointi kyllä jatkui ihan loppuun saakka, Henna muisteli.
Henna yritti päästä jossain kohtaa tiputukseen siinä kuitenkaan onnistumatta, eikä kyennyt heikon kuntonsa vuoksi sitä terveydenhuollossa vaatimaankaan.
– Olin lamaantunut siitä, etten saa apua. Sanottiin, etten ole tarpeeksi kuiva. Yksityisellä varhaisraskauden ultran gynekologi näki minusta, että olen aivan harmaa ja loppu, ja hän suositteli, että soitan päivystykseen ja sanon, että täytyy päästä tiputukseen. Näin tein, mutta se ei onnistunut, Henna kertoi.
Samilla oli vaikeaa olla itselläänkin, kun ei pystynyt auttamaan Hennaa mitenkään. Myös usko terveydenhuoltoon oli koetuksella.
– Mietin, että olisiko hänet pitänyt kuskata sinne ambulanssilla, että olisi päässyt tiputukseen, Sami kertoi tuohtuneena.
"Emotionaalisesti paljon kuormaa"
Vasta Ensitreffit alttarilla -ohjelman kuvausten jälkeen Henna ymmärsi, miten intensiivistä ja tunteikasta kaikki oli ollut: uuteen ihmiseen tutustuminen ja hänen ottamisensa rytinällä omaan elämään. Lisäksi kuvausten aikana Hennan kissa sairastui ja kuoli yllättäen.
– Siinä oli emotionaalisesti paljon kuormaa. Vaikka rakastuimme, tai sehän vasta fyysisesti kuormittavaa onkin, Henna totesi.
Kuvaamiseen meni paljon aikaa, ja työpäivän jälkeen täytyi vielä jaksaa tehdä ohjelmaa. Sami oli kuvausten loppumisen jälkeen lähes viikon kipeänä.
Pari ei osannut varautua siihen pyöritykseen, joka ohjelman alkaessa syksyllä lähti käyntiin.
– Ainoa asia, mistä olen koronassa kiitollinen, on se, ettei silloin ihan hirveästi liikkunut kotoa mihinkään. Olisi ollut paljon rankempaa, jos olisi kulkenut kaduilla normaalisti ja ihmiset olisivat tunnistaneet, Sami kertoi.
Pariskunta on edelleen tekemissä samalta kaudelta tuttujen Niinan ja Larin sekä heidän tyttärensä Karoliinan kanssa. Sami on käynyt myös Miikan kanssa syömässä, kun heillä on sama työpäivien lounaspaikka.
”Meillä on aina turvallinen ilmapiiri, kun keskustelemme”
Henna pitää heidän parisuhteensa kantavana voimana kommunikointia, jossa he ovat koko ajan kehittyneet.
– Olemme oppineet pyytämään enemmän anteeksi. Molemmilla on myös taito pysähtyä ja katsoa peiliin ja asettua toisen asemaan. Konfliktit eivät muodostu kovin suuriksi. Meillä on aina turvallinen ilmapiiri, kun keskustelemme, Henna sanoi.
– Keskusteluyhteyden kautta tulee tunne, että toinen on koko ajan tukena. Voi aina turvautua toiseen ja saa sieltä apua, Sami jatkoi.
Tammikuussa perhe suuntaa reiluksi viikoksi Málagaan, Espanjaan Hennan äidin kanssa. Hennan isä lähti sinne jo edeltä asuntoautolla. Hän lomailee Sveitsissä, Italiassa ja Ranskassa ennen kuin asettuu vuokrataloon Málagaan.
Espanjan reissun jälkeen tammikuun lopussa Milo aloittaa päiväkodin, ja perheellä alkaa uusi arki.
– Löytyi niin sopiva päiväkoti Milolle, ettei se jännitä enää niin paljon. Luulen, että Milon on jo hyvä mennä sinne, koska hän on alusta asti ollut aktiivinen poika ja tarvitsee paljon virikkeitä. Hän haluaa oppia koko ajan uutta ja on tekevä, joten hän pääsee päiväkotiin hillumaan ja leikkimään, Henna kertoi.
– Minä jo odottelen, että on yksi työkaveri vähemmän. Kun teen kotoa töitä, niin vähintään kerran päivässä Milon on päästävä syliini ja naputtelemaan tietokoneen näppäimistöä, Sami jatkoi huvittuneena.
Milo onkin jo pitkään osannut sanoa ”töitä”. Vaikka hän häiritsee isäänsä työpäivän aikana, niin hän myös patistaa tätä töihin.
– Jos Sami tulee hakemaan vettä tai tauolle, niin Milo sanoo heti: ”Töitä, töitä, töitä”, Henna kertoi.
– Myös viikonloppuisin, Sami jatkoi.
Pari toivoo tasaista arkea jatkossakin ja haaveilee isommasta asunnosta.
– Toivon myös löytäväni itselleni mieluisan, oman alani työn, kun Milo menee hoitoon. Olen opiskellut ympäristötieteitä, niin jotakin luontoon liittyvää, Henna pohti.