Mainos

Näin laadukasta juomavesi on Suomessa – kahdelta alueelta löytyi terveydelle haitallisia aineita

1:15
Talousvedessä havaittiin kahdessa paikassa terveydelle haitallisia aineita vuonna 2017.

MTV Uutiset kävi läpi kaikki tapaukset, joissa suomalaisesta juomavedestä on löytynyt terveydelle haitallisia aineita tai vesi ei ole saavuttanut sille Suomessa asetettuja laatutavoitteita vuodelta 2017. Suurimmassa osassa kunnista vesi täytti laatutavoitteet. Poikkeamia löytyi kuitenkin useammin kuin kerran 11 vedenjakelualueella.

Suomessa oli kaksi tapausta, joissa talousvedessä havaittiin terveydelle haitallisia aineita ja jotka edellyttivät välittömiä toimenpiteitä tilanteen korjaamiseksi vuonna 2017, selviää THL:n laatimasta yhteenvedosta.

Ensimmäinen tapauksista liittyi Kuusamoon, josta yhdestä vesinäytteestä löydettiin E. coli -bakteeri ja toinen tapahtui Alavudella, jossa vedestä löytyi tavallista enemmän kuparia kahdessa eri tutkimuksessa.

E. coli -bakteeri löytyi Kuusamosta siksi, että vedenottamo oli saastunut kevättulvan aikaan. Sen jälkeen, kun bakteeri löydettiin, vedenottamo otettiin pois käytöstä, vesijohtoverkosto kloorattiin ja huuhdeltiin. Laatu saatiin näin palautettua turvalliseksi.

Vuonna 2017 Suomessa oli 153 suurta, juomavesidirektiivin raportointikriteerit täyttävää vedenjakelualuetta, jotka toimittivat talousvettä noin 4,5 miljoonalle käyttäjälle.

Kuparin esiintymistä Alavuden vedessä tutkittiin ylimääräisten näytteiden avulla. Lisätutkimuksissa havaittu kuparimäärä ei ylittänyt laatuvaatimuksen enimmäisarvoa.

Yhdeksässä kunnassa laatutavoitteet eivät täyttyneet

Tapauksia, jotka eivät aiheuttaneet terveyshaittaa, mutta joissa suomalaiset tavoitteet veden laadulle eivät täyttyneet, on paljon useampia. Se tarkoittaa tapauksia, jotka liittyvät esimerkiksi maku- tai hajuhaittoihin.

Paikkakuntia, joissa laatutavoitteiden häiriöitä esiintyi enemmän kuin yhdessä näytteessä, oli yhdeksän, jos laskuista jätetään pois paikkakunnat, joissa laadun poikkeamat liittyvät yksittäisten kiinteistöjen putkiin.

Laatutavoitteista poikkeavia näytteitä havaittiin muun muassa Helsingissä, Somerolla, Mynämäellä, Pietarsaaressa, Jyväskylässä, Kauhavalla, Vaasassa, Kontiolahdella ja Rovaniemellä.

Suurin osa poikkeamista liittyi rautaan ja mangaaniin

Tapauksissa, joissa tavoitetaso jäi saavuttamatta, vedestä havaittiin koliformisia bakteereja, poikkeavia pH-arvoja, poikkavaa makua, hajua, sameutta tai tavoitetasosta poikkeavia esiintymiä alumiinia, ammoniumia, mangaania tai rautaa.

Kaikkein eniten vedenjakelualueilla havaittiin rautaan, mangaaniin ja sameuteen liittyviä kaadun poikkeamia. Niiden alkuperäksi mainittiin usein vesijohtoverkostojen saostumat tai kiinteistöjen putket.

Näin talousvettä tutkittiin

Talousveden laatua tutkittiin yhteensä yli 112 000 valvontatutkimuksen avulla, mikä on noin 1500 tutkimusta vähemmän kuin vuonna 2016.

Tutkimustuloksista yli 99,99 prosenttia täytti talousveden laadulle asetetut vaatimukset ja 99,6 prosenttia veden käyttötarkoitukseen perustuvat laatutavoitteet.

Talousvedestä 42 prosenttia valmistettiin pohjavedestä, 38 prosenttia pintavedestä ja loput sadetuksen, allas-, ranta- tai kaivoimeytyksen avulla tuotetusta tekopohjavedestä.

Pohjaveden osuus oli laskenut kahden prosenttiyksikön verran edellisen vuoden tilanteesta ja pinta- ja tekopohjavesien osuudet vastaavasti nousseet yhdellä prosenttiyksiköllä.

– Vaikka raakavettä puhdistetaan ja vesi on hyvälaatuista, niin vesijohtoverkostoon saattaa kertyä rauta- ja mangaanisakkaa, joka voi lähteä liikkeelle esimerkiksi äkillisten paineenvaihteluiden seurauksena, selittää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoissuunnittelija Outi Zacheus.

– Tällaisissa tilanteissa talousveden laatua parannettiin esimerkiks huuhtelemalla verkostoa.

Vesi on kokonaisuutena hyvälaatuista

MTV Uutiset kertoi marraskuun lopussa, että Suomen vesijohtoverkoston tila heikkenee nopeasti ja että verkostojen vanhenemisesta johtuvien vesijohtoveden likaantumistapausten määrä on viime vuosina lisääntynyt.

Zacheuksen mukaan vesijohtoveden likaantumistapaukset johtuvat usein siitä, että verkostoon pääsee epäpuhtauksia sen ulkopuolelta esimerkiksi putkirikkotilanteiden seurauksena. Tämä ei kuitenkaan näkynyt THL:n yhteenvedossa.

Tavoitteet täyttyvät kuitenkin Suomessa yleisesti hyvin, muistuttaa Zacheus. 

Käytännössä lähes kaikilla muilla alueilla kuin mainituilla on vesi on täyttänyt kaikki laadun vaatimukset tai tavoitteet tai on havaittu enintään yksi tutkimustulos, joka ei ole täyttänyt laadun tavoitteita.

– Vesi on kokonaisuutena pysynyt Suomessa erittäin hyvälaatuisena, Zacheus kiteyttää.

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja