Vaikka uimavedessä ei olisi havaittavassa levää, siinä ei välttämättä kannata pulikoida. MTV Uutiset testasi, kuinka paljon bakteereja on suositun uimarannan vedessä.
Tänä kesänä Helsingissä on uimarantoja, joilla ei suositella veteen menemistä koko kesän aikana. Uimista suositellaan vältettävän Marjaniemen, Pikkukosken, Pakilan ja Tapaninvainion uimarannoilla.
Pikkukosken uimavedestä on löydetty ulosteperäisiä bakteereja. Terveysinsinööri Satu Wahlmanin mukaan uimisesta voi seurata vatsatauti.
– Erityisesti pienet lapset ovat tässä riskiryhmässä. He saattavat leikkiessään laittaa vettä suuhun ja siitä voi seurata vatsatauti.
Pikkukosken uimarannan luokitus on tällä hetkellä asteikon alimmasta päästä eli huonoin.
Näin näytteen analyysi etenee
MTV Uutiset lähti mukaan testaamaan Pikkukosken uimarannan bakteeripitoisuuksia yhdessä näytteenottaja Jari Siltasen kanssa. Tätä testiä varten näytettä otetaan yksi pullollinen.
– Jos havaittaisiin sinilevää, niin tarvittaisiin toinen pullollinen, joka lähtisi tarkempiin tutkimuksiin, Siltanen avaa tilannetta.
Pikkukoskella on käynnissä tihennetty tarkkailu. Näytteitä tullaan ottamaan uimakauden aikana yhteensä kahdeksan.
Näytteenoton jälkeen suuntana on laboratorio, jonne näyte kuljetetaan kylmässä.
Katso myös: MTV meduusajahdissa: Noora säikähti uintireissulla Tuusulassa, kun muovinpala paljastui harvinaiseksi meduusaksi.
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.
Laboratoriossa etsitään kahta eri bakteeria
MetropoliLabin laboratoriossa analyysin loppusuoralle viemisessä menee noin 20 minuuttia.
Näytepulloon laitetaan tarra, joista käy ilmi näytteenottopaikka ja -aika. Tarralla pystytään seuraamaan näytettä analyysiprosessin läpi.
Prosessi aloitetaan näytteen sekoittamisella, jolloin bakteerit jakautuvat. Pikkukosken näytteestä on tarkoitus etsiä kolibakteeria ja enterokokkia.
Kolibakteerianalyysissä jauhereagenssi sekoitetaan veteen ja sen annetaan liueta noin kymmenen minuuttia.
Tuloksia voidaan tulkita veden väristä noin 18 tunnin jälkeen.
Enterokokki-analyysissä käytetään elatusmaljoja. Näytevesi suodatetaan imusuodatuksella.
– Vesi menee suodatinkalvon läpi, jolloin bakteerit jäävät kalvon päälle kiikkiin, kertoo mikrobiologi Tiina Thure.
Etukäteen vilkaistuna 100 millin suodatuksessa näkyy melko ruskea kalvo. Kymmenen millin kalvo hohtaa vielä melko puhtaana.
– Väri ei liity tähän analyysiin mitenkään, mutta kertoo, että vedessä on jonkin verran pinta-ainesta. Todennäköisesti tässä on myös enemmän bakteereja kuin toisessa, Thure viittaa 100 millin suodatuksen välitulokseen.
Kalvot asetetaan agarmaljaan, jossa niiden annetaan olla lämpökaapissa kaksi vuorokautta.
Mutta entä ne tulokset?
Tulosten valmistuttua soitimme takaisin laboratorioon ja kävimme löydökset läpi. Laboratoriosta kerrottiin, että vedestä otettu tulos ei ollutkaan niin huolestuttava kuin ennakkotiedot olisivat voineet antaa olettaa.
Terveysinsinööri Satu Wahlman kuitenkin muistuttaa, että verrattuna 1.kesäkuuta otettuun näytteeseen nähdään, että enterokokkien pitoisuus on kohonnut. Tulos on kohonnut myös verrattuna edellisen kesän hyviin tuloksiin.
Wahlmanin mukaan enterokokkitulos on siis koholla, joskin vielä alle toimenpiderajojen. Hänen mukaansa tulos tulee vaikuttamaan syksyllä päivitettävään uimavesiluokitteluun, jossa huomioidaan vesinäytetulokset kesiltä 2018-2021.
22.6.2021: Artikkeliin lisätty Wahlmanin kommentit laboratoriotuloksesta.