Vasta vuonna 1972 säädetty kansanterveyslaki mahdollisti lasten julkisen hammashuollon. Tätä ennen jopa teini-ikäisellä saattoi olla tekohampaat.
MTV Uutiset pääsi tutustumaan konkarihammaslääkärin kanssa hammashuollon menneisyyteen ja tulevaisuuteen Helsingin Herttoniemeen, jossa on nähtävillä uusimman teknologian lisäksi palanen historiaa. Planmeca on yhtiön antamien tietojen mukaan peräti maailman suurin yksityinen dentaalialan yritys.
Nähtävillä Herttoniemessä on muun muassa jalkakäyttöinen pora, jota käytettiin Suomessa ainakin 1940-luvun puoliväliin saakka. Jalkaporaa käytettiin myös sodan aikana kenttäolosuhteissa. Poran nopeus riippui siitä, kuinka nopeasti hammaslääkäri polki.
– Nopeudet eivät olleet kovin suuria. Voin vain kuvitella, kun pora oikein hitaasti jurisee syvällä hampaassa. Ei varmaankaan ollut mukavaa, miettii erikoishammaslääkäri Kaj Rönnberg, jolla on takanaan liki 50-vuotinen ura hammaslääkärinä.
Lue myös: Suomalaisten hammashygienia parantunut 2000-luvulla – professori kertoo tärkeimmät seikat, joilla ikääntyneetkin pitävät hampaat suussaan
Tuohon aikaan potilaita ei juurikaan puudutettu, eivätkä toisaalta puudutusaineetkaan yltäneet tehokkuudessa nykytasolle.
– Juuri tapasin henkilön, joka kertoi jalkaporaa aikoinaan käyttäneestä hammaslääkäristään. Hammaslääkärin toinen jalka oli kuulemma kehittynyt polkemisen myötä paksummaksi ja lihaksikkaammaksi.