Koronarokotukset etenevät ja yhä useampi suomalainen on saanut jo ainakin ensimmäisen rokoteannoksen.
Koronarokotteiden suojatehoon vaikuttavat useat eri tekijät. Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen mukaan kaikkien Suomessa annettavien rokotteiden suojateho on hyvä vakavaa koronatautia vastaan.
Kaksi tärkeää tehtävää: Suoja koronan vakavaa muotoa vastaan ja viruksen leviämisen estäminen
Koronavirusrokote tarjoaa suojaa koronavirustautia ja erityisesti sen vakavia muotoja vastaan.
Rokotteen saajan suojaamisen lisäksi rokote estää myös virusinfektiota ja viruksen erittymistä sekä tarttumista ihmisestä toiseen. Mutta kuinka korkeaksi suojateho näitä asioita vastaan voi parhaimmillaan nousta?
THL:n mukaan kaikkien koronarokotteiden suojateho on hyvä vakavaa koronavirustautia vastaan.
Suomessa annettavia koronavirusrokotteita annetaan kaksi annosta. Elimistön puolustusjärjestelmän tiedetään aktivoituvan heti rokotuksen jälkeen.
Toisen annoksen jälkeen sekä mRNA- että adenovirusvektorirokotteiden suojateho nousee erittäin hyväksi. Taudin vaikeusasteesta riippuen teho voi kohota jopa 80–100 prosenttiin.
Lue myös: Kanta-Hämeen sairaalaepidemiassa kuoli poikkeuksellisen moni, ja suuri osa oli jo saanut rokotteen – näin ylilääkäri selittää karuja lukuja
Suojatehoon vaikuttavat kuitenkin monet eri tekijät kuten esimerkiksi rokotetun ikä ja perussairaudet.
Suojateho koronaviruksen lievää tautimuotoa vastaan taas on yleensä jonkin verran heikompi. Jos rokotettu saa tartunnan, taudin oireet ovat lähes aina lievemmät kuin ilman rokotusta ja usein tartunta on täysin oireeton.
Näin suojateho eri rokotteissa kehittyy
Suomi on hankkinut useiden eri valmistajien rokotteita. Suomessa käytetään erityyppisiä koronavirusrokotteita.
mRNA-rokotteet: (Moderna, Biontech-Pfizer)
mRNA-rokotteet sisältävät lähetti-RNA:ta (mRNA), jonka avulla lihassolut rokotteen pistokohdassa saadaan tuottamaan rokotteen vaikuttavaa ainetta. Rokotteiden sisältämää mRNA:ta valmistetaan synteettisesti laboratoriossa.
Suojateho mRNA-rokotteiden laboratoriovarmistettua koronavirustautia vastaan on ollut kontrolloiduissa tutkimuksissa noin 50 prosenttia kahden viikon kuluttua ensimmäisestä annoksesta. Teho on noussut lähes 90 prosenttiin 3–4 viikon kuluttua.
Laajan käytön yhteydessä tehdyissä havainnoivissa tutkimuksissa teho on osoittautunut tätäkin paremmaksi erityisesti alkuperäisten viruskantojen aiheuttamaa vakavaa tautia vastaan: noin 95 prosenttia. Virusmuunnoksien aiheuttamaa tautia vastaan tehokkuus on noin 75–85 prosenttia.
Adenovirusvektorirokotteet: (AstraZeneca, Johnson & Johnson)
Adenovirusvektorirokotteessa ei ole lisääntymiskykyistä koronavirusta eikä se siksi voi aiheuttaa koronavirustautia.
Adenovirusvektorirokotteen suojateho kehittyy jonkin verran hitaammin. Kontrolloiduissa tutkimuksissa suojateho laboratoriovarmistettua tautia vastaan on kolmen viikon kuluttua ensimmäisestä annoksesta kuitenkin jo merkittävä.
12 viikkoon mennessä teho nousee 60–70 prosenttiin. Havainnoivissa tutkimuksissa eli tutkimuksissa, joissa on tutkittu sairastumista rokotuksen saamisen jälkeen laajemmin väestötasolla, on todettu 80–90 prosentin tehokkuus.
Lue myös: Suomalaistutkimus: Koronarokotteet suojaavat myös rokottamattomia perheenjäseniä
Euroopan komissio antoi maaliskuussa myyntiluvan uudelle Johnson & Johnsonin adenovirusvektorirokotteelle. Rokote antaa riittävän suojatehon jo yhdellä rokoteannoksella.
Rokotteen suojateho on neljän viikon kuluttua rokottamisesta keskimäärin 66 prosenttia. Muiden koronarokotteiden osalta on toistaiseksi arvioitu, että toinen annos tarvitaan, jotta suojateho on mahdollisimman vahva ja pitkäkestoinen.
Rokotteiden korkeasta tehosta huolimatta on hyvä muistaa, että rokotus ei poista kokonaan riskiä saada tartunta. Myös toisen henkilön tartuttaminen on mahdollista rokotteesta huolimatta.
Lähde: THL.