Näiden pelien pelaamiseen menee suomalaisilta eniten rahaa – tutkimus paljasti myös yllätyksiä

Suomalaiset kuluttavat pelaamiseen eniten rahaa, kun he osallistuvat toto-peleihin ja Veikkaus-monopolin ulkopuolisiin rahapeleihin netissä. Asia ilmenee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksesta.

Kulutusta nostavat selvästi myös joka viikko pelattavat nettipokeri, vedonlyöntipelit, raaputusarvat, päivittäiset arvontapelit sekä rahapeliautomaattien pelaaminen. Ne liittyvät myös rahapelihaittoihin.

Vedonlyöntipelit ja nettipokeri lisäävät rahanmenoa myös harvemmin pelattuina.

– Merkittävin rahanmenoa selittävä tekijä on, kuinka usein ja millaisilla summilla pelaa. Silti voidaan tunnistaa pelityyppejä, joilla on yhteys suurempaan kuluttamiseen. Esimerkiksi nettipokerissa liikkuu enemmän rahaa kuin monessa muussa pelityypissä, erikoistutkija Anne Salonen THL:stä määrittelee.

Selvityksessä esiin nousseet pelityypit lisäävät paitsi euromääräistä kulutusta, myös kulutusta suhteessa pelaajan tuloihin. Jo aiemmin on tiedetty sekin, että pienituloiset pelaavat suuremman osan tuloistaan kuin suurempituloiset.

Laaja pelivalikoima voi olla riski

Tutkimuksessa selvitettiin pelaamiseen kuluvia summia. Aineistona oli Suomalaisten rahapelaaminen 2015 -väestökysely. Tilastoanalyysin mukaan eniten rahaa eli keskimäärin 147 euroa viikossa kului niillä, jotka pelasivat ulkomaisten peliyhtiöiden ja ahvenanmaalaisen Pafin tarjoamia pelejä netissä.

– Riskipelaajille on tyypillistä laajentaa pelivalikoimaansa ja avata useita pelitilejä moniin peliyhtiöihin netissä, eli pelata myös (Veikkaus-)monopolin ulkopuolisia pelejä, Salonen sanoo.

Esimerkiksi nettipokeria pelaavien menot olivat viikossa keskimäärin 60 euroa ja raaputuspelien 52 euroa. Salonen tarkentaa, että mainitut summat eivät kuvaa pelkästään kyseiseen yhteen pelityyppiin kulunutta rahaa. Kyse on tätä pelityyppiä pelaavan ihmisen kokonaiskulutuksesta.

– Vain harva pelaa yhtä pelityyppiä. Näillä tutkimuksessa esiin nousseiden pelityyppien pelaajilla myös kokonaiskulutus nousee eniten.

Yleisesti ottaen suomalaiset pelaavat keskimäärin 10,50 eurolla viikossa.

Tutkijoiden mukaan rahapelihaittojen ehkäisyssä pitäisi ottaa huomioon erilaiset pelityypit, koska niillä on vaikutusta pelien koukuttavuuteen sekä rahanmenoon.

Tutkimuksesta paljastui yllätyksiä

Listalla on muutamia pelityyppejä, joita voi pitää yllätyksinä, kuten toto-pelit, päivittäiset arvontapelit ja raaputusarvat.

– Esimerkiksi loton tyyppisiä arvontapelejä on pidetty perinteisesti harmittomina, mutta nykyään niitä on tarjolla päivittäin pelattavina peleinä. Tällaisissa peleissä kulutus lähtee helposti nousuun, Salonen arvioi.

Päivittäisten hidastahtisten arvontapelien kuten Kenon satunnainen pelaaminen ei juuri lisää rahanmenoa, mutta viikoittain pelaavilla kulutus nousee. Vielä koukuttavampia voivat olla nopeatahtiset nettiarvat ja nettibingo, joita arvotaan jo useamman kerran päivässä.

Pelimaailma on muutenkin muuttunut netti- ja mobiilipelaamisen myötä. Ne mahdollistavat esimerkiksi peliviiveen vähentämisen urheiluvedonlyönnissä, psykologi, erikoistutkija Sari Castrén THL:stä sanoo.

– Kun aiemmin lyötiin vetoa ennen peliä, nykyisin se on reaaliaikaisempaa. Pelaamisen tempo kiihtyy. Yleensäkin pelien tarjonta netissä ja mobiiliversioissa luo alustan kiihtyvälle pelaamiselle. Pelaaminen on mahdollista aina, rahansiirto ja pikavipit napin painalluksen päässä. Bingonkin koukuttavuus kasvaa, kun sitä tarjotaan netissä tai mobiilisti.

Riskipelaaja menettää hallinnan

– Merkittävin rahanmenoa selittävä tekijä on, kuinka usein ja millaisilla summilla pelaa. Silti voidaan tunnistaa pelityyppejä, joilla on yhteys suurempaan kuluttamiseen, Salonen summaa.

Suuri kulutus ei ole aina sama asia kuin taloudelliset haitat.

– Niitä kuitenkin esiintyy, jos pelaa paljon, ylittää budjettinsa eikä pelaaminen ole muutenkaan hallinnassa.

Tutkijoiden mukaan rahapelihaittojen ehkäisyssä pitäisi ottaa huomioon erilaiset pelityypit, koska niillä on vaikutusta pelien houkuttelevuuteen ja kulutukseen.

THL:n tutkimuksia rahapeleistä on ilmestynyt äskettäin BMC Public Health- ja Gambling Studies -julkaisuissa.

Lue myös:

    Uusimmat