Moldovan pääministeri pelkää, että hänen maansa on seuraavassa Putinin valtauslistalla.
– Olemme huolissamme, tottakai.
Näin kertoi Moldovan pääministeri Natalia Gavrilita, kun yhdysvaltalainen uutiskanava CNN kysyi häneltä siitä, miten maa suhtautuu tällä hetkellä Putinin toimiin naapurimaa Ukrainassa.
Gavrilita astui maan pääministeriksi elokuussa 2021. Vain puoli vuotta virkaanastujaisten jälkeen Gavrilita joutui tiukkaan tilanteeseen, kun Venäjä aloitti sodan naapurimaan kanssa.
Gavrilita kertoo haastattelussa, että mitä lännemmäs sota etenee Ukrainassa, sitä enemmän myös Moldova joutuu olemaan Venäjästä varpaillaan.
– Se on riski, se on toistaiseksi vain hypoteettinen skenaario, mutta jos sotilaalliset toimet etenevät Ukrainan lounaisosaan ja kohti Odessaa, olemme tietysti huolestuneita, Gavrilita kertoo.
Lue lisää: Näin Venäjä pyrkii pitämään Ukrainan naapurimaankin otteessaan: "Transnistriaa hallitsee venäläinen mafia"
"Vaikea tilanne mille tahansa pienelle maalle"
Venäjän on kolkutellut sodan aikana Moldovan ovia useaan otteeseen.
Muun muassa huhtikuussa Moldovassa kaksi radiotornia vaurioitui räjähdyksissä, jotka tapahtuivat Venäjä-mielisellä Transnistrian separatistialueella. Samassa kuussa myös Tiraspolin kaupunkiin osui raketti-isku, jonka takana epäillään olleen venäläiset.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on varoitellut Moldovaa keväällä, kuinka Ukrainan valtaaminen raivaisi Venäjälle tien Moldovaan ja sen valtaamiseen.
Gavrilita ymmärtää Moldovan vaikea tilanteen. Hän kuitenkin muistuttaa CNN:n haastattelussa, että mikään maa ei ole tällä hetkellä turvassa Venäjältä ja sen toimilta.
– Vaikea tilanne Moldovalle, mutta myös mille tahansa muulle pienelle maalle, joka luottaa sääntöihin perustuvaan kansainväliseen järjestykseen.
– Jos maa aloittaa sodan piittaamatta kansainvälisestä oikeudesta, niin tässä mielessä kukaan ei ole turvassa. Uskon, että monet muut maat ovat myös huolissaan.
Moldova ottanut vastaan valtavan määrän pakolaisia
Moldova on yksi Euroopan köyhimmistä maista, mutta se on siitä huolimatta ottanut vastaan ison määrän pakolaisia Ukrainasta.
Maaliskuun alussa 2,6 miljoonan asukkaan valtio kertoi ottaneensa vastaan yli 230 000 Ukrainasta paennutta ihmistä. Pakolaisvirran kanssa se on pyytänyt apua muilta EU-mailta sekä Yhdysvalloilta.
Gavrilita ylistää moldovalaisten halua auttaa ihmisiä kriisin keskellä.
– Kyselyt ovat osoittaneet, että näinkin suuren pakolaismäärän jälkeen jopa 85 prosenttia moldovalaisista kertoisi ottavansa vastaan vielä lisää pakolaisia, ja 50 prosenttia kertoo ottavansa lisää täysin ehdoitta, mihin aikaan tahansa. Tämä saa minut erittäin optimistiseksi kansan viisauden suhteen, Gavrilia kertoo.
Moldova irtaantui Neuvostoliitosta omaksi valtiokseen vuonna 1991. Se ei ole kuitenkaan kyennyt täysin poistumaan Venäjän vaikutuspiiristä, eikä rakentamaan omaa elintärkeää talouttaan yksin.