Mustikkasato kärsii sateista

Puhdistettua mustikkaa on ostettu jo useita viikkoja torikauppaan. Sateisen sään vuoksi mustikan laatu on kärsinyt monin paikoin: ohut kuori tekee marjasta helposti rikkoutuvan. Myös savipuolen ja hyönteisvaurioiden vaivaamaa marjaa on etenkin kosteilla ja rehevillä kasvupaikoilla.

Marjamaakunnat-projektin projektipäällikön Jaana Hietalan mukaan poimijan on oltava erityisen tarkka siitä, ettei hän poimi viallisia marjoja. Marjanostajat ottavat vastaan vain hyvälaatuista marjaa, sillä viallista raaka-ainetta ei voida luonnollisestikaan käyttää teollisuudessa.

Marjamaakunnat-projektin jo perinteeksi muodostunut poimijakilpailu järjestetään tänäkin vuonna poimijatulojen lisäksi kannustamaan marjan- ja sienenpoimijoita. Jaana Hietala korostaa, että kilpailu on siis poimija- ei poimintakilpailu, sillä jokaisella - ei vain muutamalla superpoimijalla - on mahdollisuus voittaa. Metsähallitus on jälleen lahjoittanut kilpailuun noin 50000 markan arvoiset palkinnot.

Nuoria kosiskellaan poimintaan

Vuosittain nousevan poimijoiden keski-iän vuoksi on Marjamaakunnat-projektissa otettu erityiseksi kohderyhmäksi lapset ja nuoret. Kannustimia nuorten metsään saamiseksi on etsitty kyselytutkimuksen avulla. Kyselyn tekijän Miia Seppäsen mukaan kaikki itä- ja pohjoissuomalaiset lapset käyvät ainakin kerran elämässään marjassa. Myös useimpien koululaisten vanhemmat poimivat marjoja. Myyntiin asti marjoja poimii noin puolet koululaisista.

Maakuntien välillä on jossain määrin eroja: kainuulaiset ja lappilaiset koululaiset ovat ahkerimpia myyntiin poimijoita, vähiten myyntiin poimivat pohjoiskarjalaiset. Kysely osoitti erityisen selvästi, että tytöt arvostavat enemmän elämyksellistä puolta, retkeilyä ja luonnossa liikkumista, kun taas pojille marjoista saatava raha on selvästi tärkeämpää. Marjastukseen vastahakoisesti suhtautuvat pitävät marjanpoimintaa liian hitaana ja tylsänä touhuna.

Lue myös:

    Uusimmat