Norjan Nobel-komiteaa on usein syytetty rauhanpalkinnon myöntämisestä kyseenalaisin perustein, esimerkkeinä Yhdysvaltain ulkoministeri Henry Kissinger, presidentti Barack Obama tai palestiinalaisjohtaja Jasser Arafat.
Myanmarin (Burman) Aung San Suu Kyin palkintoa vuonna 1991 sen sijaan pidettiin valintana parhaasta päästä, eikä kukaan uskonut, että asia alkaisi kummitella neljännesvuosisata myöhemmin.
Hämmennys on ollut suuri kun perhe-elämänsä demokratian puolustamiselle uhrannut entinen poliittinen vanki näyttää hyväksyvän kotimaansa muslimivähemmistön vainon. Sadattuhannet rohingya-muslimit ovat joutuneet pakenemaan väkivaltaa kodeistaan, ja YK pitää viranomaisten toimintaa etnisenä puhdistuksena.
Suu Kyin arvostelijoihin ovat liittyneet myös toiset rauhannobelistit.
– On sopimatonta, että oikeudenmielisyyden vertauskuva johtaa tällaista maata, kirjoitti eteläafrikkalainen arkkipiispa Desmond Tutu avoimessa kirjeessään "rakkaalle pikkusiskolleen".
– Jos poliittinen hinta nousustasi Myanmarin korkeimpaan virkaan on hiljaisuutesi, on hinta todellakin liian korkea, Tutu jatkoi.
Talebanien murhayrityksestä selvinnyt pakistanilainen Malala Yousafzai sanoo odottavansa Suu Kyin tuomitsevan väkivallan rohingya-muslimeja vastaan.
Rauhannobeleja ei peruta
Suu Kyin rauhanpalkinnon mitätöimiseksi on perustettu nettiadressi, johon on kertynyt jo satojatuhansia nimiä. Palkinnon peruminen ei tule kysymykseen nyt yhtään sen enempää kuin aiempina vuosikymmeninä, sanoo Nobel-komitean entinen jäsen .