Myanmarin johtaja Aung San Suu Kyi on pidätetty, uutisoivat useat eri mediat. Australian yleisradioyhtiö ABC:n mukaan lisäksi useita vallassa olevan puolueen merkkihahmoja on otettu kiinni. Asiasta kertoo puolueen edustaja uutistoimisto Reutersille.
Uutistoimisto AFP:n mukaan puolueen edustaja kertoi, että armeija olisi kaapannut presidentti Win Myintin ja Aung San Suu Kyin.
– Tilanteen ollessa käynnissä oletamme, että armeija on kaappaamassa vallan, NLD-valtapuolueen edustaja Myo Nyunt sanoi AFP:n mukaan.
Britannian yleisradioyhtiö BBC:n Kaakkois-Aasian kirjeenvaihtaja kertoo, että Myanmarin pääkaupungin Naypyidawin ja suurimman kaupungin Yangonin kaduilla on sotilaita.
BBC:n mukaan puhelin- ja internetyhteydet ovat poikki pääkaupungissa.
Myanmarissa järjestettiin vaalit marraskuussa. Uuden parlamentin oli ABC:n mukaan määrä kokoontua tänään ensimmäistä kertaa.
Armeija syyttänyt vaalivilpistä
Viime viikolla useat kansainväliset mediat kertoivat vallankaappaushuhuista. Armeijan edustaja kertoi viikonloppuna, että sotilaat eivät suunnittele maan perustuslain kumoamista.
Maa armeija on toistuvasti väittänyt, että Myanmarissa marraskuussa pidetyissä vaaleissa esiintyi laajaa vilppiä. Viime viikolla useat maat, Yhdysvallat mukaan lukien, tuomitsivat mahdolliset yritykset muuttaa marraskuussa järjestettyjen vaalien tulosta, kirjoittaa ABC.
Marraskuun vaalit olivat vasta toiset Myanmarissa sotilasvallan päättymisen jälkeen. NLD-valtapuolue sai vaaleissa yli 80 prosenttia äänistä. Oppositio ja ihmisoikeusryhmät kyseenalaistivat tuloksen.
Moni tuomitsi vaalien läpinäkyvyyden puutteen sekä sen, että äänestys estettiin monilla etnisten vähemmistöjen asuttamilla alueilla "turvallisuussyihin" vedoten. Maassa on 37 miljoonaa äänioikeutettua, joista noin 1,5 miljoonalta on viety äänioikeus.
Myanmarin vainotuilta rohingya-muslimeilta on viety kansalaisuus ja siihen kuuluvat oikeudet, myös äänioikeus.
Maassa on jäljellä noin 600 000 rohingya-muslimia, joista noin puolet on äänestysikäisiä.
Ihmisoikeustaistelusta etniseen vainoon
Aiemmin Burmana tunnettua Myanmaria hallitsi sotilasjuntta vuoteen 2011. Tuona aikana Suu Kyi vietti useita vuosia kotiarestissa.
Suu Kyi nähtiin pitkään ihmisoikeusaktivistina, joka antoi vapautensa haastaakseen maan sotilasjuntan. Vuonna 1991 hänelle myönnettiin Nobelin rauhanpalkinto. Sittemmin kuva hänestä ihmisoikeuksien puolustajana on muuttunut.
Suu Kyi johti NLD-puolueen vaalivoittoon myös vuonna 2015. Maan perustuslaki esti Suu Kyita tulemasta maan presidentiksi, sillä hänen lapsillaan on ulkomaan kansalaisuus.
Valtionkanslerina toimiva 75-vuotias Suu Kyi nähdään kuitenkin maan todellisena johtajana. BBC:n mukaan Suu Kyi on laajalti suosittu buddhalaisenemmistöisessä Myanmarissa.
Hänen johtaessaan maat sadat tuhannet vainotut rohingya-muslimit ovat joutuneet pakenemaan naapurimaa Bangladeshiin. Suu Kyita aiemmin tukeneet kansanväliset tahot ovat syyttäneet tätä siitä, että tämä ei ole tehnyt mitään raiskausten, murhien ja mahdollisen kansanmurhan estämiseksi.
Myanmariin on kohdistunut syytöksiä uskonnollisen vähemmistön kansanmurhasta.
Myanmar itsenäistyi Britannian siirtomaahallinnasta vuonna 1948.