Haagin Kansainvälisessä tuomioistuimessa (ICJ) tehdään tiistaina monessa mielessä historiaa.
ICJ aloittaa vasta neljännen kansanmurhaa koskevan tapauksensa suullisen kuulemisen. Erityisen poikkeuksellista on kuitenkin se, että maansa tekemisiä saapuu Haagin puolustamaan Myanmarin siviilihallinnon johtaja Aung San Suu Kyi.
Pitkään sotilasjuntan määräämässä kotiarestissa istunut Suu Kyi sai vuonna 1991 Nobelin rauhanpalkinnon väkivallattomasta taistelusta demokratian ja ihmisoikeuksien puolesta. Vapauduttuaan ja noustuaan maan johtoon Suu Kyin kansainvälinen maine on kuitenkin rapistunut hänen puolustettuaan asevoimien kovia otteita Myanmarin eli entisen Burman rohingya-muslimivähemmistöä kohtaan.
Kansainvälisen oikeuden asiantuntijoiden mukaan valtionjohtajan esiintyminen Haagin tuomioistuimen edessä on sekä ennen kuulumatonta että hyvin epäviisasta.
– Valtiot eivät ikimaailmassa lähetä poliitikkojaan johtamaan lainopillista ryhmää ICJ:hin. Hänellä (Suu Kyilla) ei ole oikeustieteellistä pätevyyttä, ja hän tulee olemaan ihan pihalla oikeuden edessä, apulaisprofessori Cecily Rose Leidenin yliopistosta arvioi.
Arviolta 740 000 rohingya-muslimia joutui pakenemaan naapurimaahan Bangladeshiin Myanmarin asevoimien aloitettua voimatoimet vähemmistöä vastaan vuonna 2017. Suu Kyin odotetaan toistavan oikeudelle Myanmarin kannan, jonka mukaan operaation kohteena ovat olleet vain vähemmistöön kuuluvat militantit taistelijat ja että armeijan mahdollisia väärinkäytöksiä selvitetään jo maan sisällä.
Gambia ajaa kannetta, vaikka ei ole osapuoli
Suu Kyi korostanee myös, ettei ICJ:llä ole asiassa tuomiovaltaa. Jos odotukset Suu Kyin kannanotoista toteutuvat, niiden arvioidaan vievän loputkin aiemmin ylistetyn rauhannobelistin kansainvälisestä maineesta. Arvostelijoiden mukaan Suu Kyi puolustaa nyt sotilaita, jotka pitivät häntä kotiarestissa 15 vuotta.