Myanmarin johtaja, rauhannobelisti Aung San Suu Kyi on saanut osakseen runsaasti arvostelua rohingya-vähemmistöön kohdistuvan vainon takia.
Kaakkois-Aasiassa sijaitsevan Myanmarin johtaja Aung San Suu Kyi on 75–vuotias rauhannobelisti. Suu Kyin isä oli kenraali, joka murhattiin puoli vuotta ennen Myanmarin itsenäistymistä vuonna 1948.
Suu Kyi toimii maan ulkoministerina, valtiokanslerina ja presidentin kanslian ministerinä.
Myanmarin armeija on televisiolähetyksessä julistanut maahan vuoden kestävän poikkeustilan, kertoo uutistoimisto AFP. Useat kansainväliset mediat puhuvat vallankaappauksesta.
Aiemmin valtapuolue NLD:n edustaja kertoi useille kansainvälisille medioille, että Myanmarin johtaja Suu Kyi on pidätetty. Lisäksi useita vallassa olevan puolueen merkkihahmoja on otettu kiinni.
Lue lisää: Myanmarin johtaja Aung San Suu Kyi on pidätetty – armeija kaapannut vallan ja julistanut maahan vuoden kestävän poikkeustilan
Myanmar tunnetaan muun muassa ihmisoikeus- ja sananvapausrikkomuksista ja maan sisäisistä sodista eri kansojen välillä. Demokratia on nuori ja armeijalla on yhä valta-asema maan politiikassa.
Maan nykyistä johtajaa sen sijaan pidettiin pitkään ihmisoikeuksien majakkana ja periaatteellisena aktivistina. Viime vuosina Aung San Suu Kyin kansainvälinen maine on kuitenkin rapistunut.
Kunnianosoitus vedettiin pois
Aung San Suu Kyi opiskeli Britanniassa Oxfordin yliopistossa. Hän palasi takaisin kotimaahansa vuonna 1988 huolehtiakseen sairaasta äidistään.
Aung San Suu Kyin vuosia kestänyt vankila- ja arestikierre alkoi 1990 vaalien jälkeen.
Suu Kyin brittiläinen aviomies Michael Aris kuoli 1999. Hänellä on kaksi poikaa Alexander ja Kim Aris. Suu Kyi ei voi asettua presidenttiehdokkaaksi, koska hänen lapsensa ja edesmennyt miehensä ovat Britannian kansalaisia.
Aung San Suu Kyille myönnettiin Nobelin rauhanpalkinto vuonna 1991. Hän ei päässyt itse vastaanottamaan palkintoa, sillä Myanmarista poistuminen olisi johtanut maahantulokieltoon.
Myös ihmisoikeusjärjestö Amnesty myönsi Suu Kyille vuonna 2009 Ambassador of Conscince -palkinnon. Amnesty ilmoitti vuonna 2018 peruuttavansa palkinnon.
Syynä oli Myanmarin siviilijohtajan haluttomuus estää rohingya-vähemmistöön kohdistuvaa vainoa.
Kovia otteita ei ole tuomittu
Myanmarin rohingya-kriisin seurauksena rauhannobelistin kansainvälinen maine on rapistunut viime vuosien aikana.
Aung San Suu Kyi on puolustanut maan asevoimien kovia otteita Myanmarin rohingya-muslimivähemmistöä kohtaan.
Toimia on kuvailtu kansanmurhaksi, mutta Suu Kyi on itse todennut, että etninen puhdistus on liian vahva sana kuvaamaan tapahtumia.
Myanmarin turvallisuusjoukkoja on syytetty kymmenien rohingya-kylien polttamisesta ja summittaisista hyökkäyksistä pakenevia siviilejä vastaan.
Yhdistyneita kansankuntia edustavat lääkärit ovat myös raportoineet, että rohingya-naiset ovat joutuneet Myanmarin turvallisuusjoukkojen tekemän raa’an seksuaalisen väkivallan kohteeksi.
Tukijat odottivat rohkeita avauksia
Mitä demokratian perikuvana tunnetulle Aung San Suu Kyille sitten tapahtui?
Suu Kyi on istunut yli 15 vuotta kotiarestissa taistellessaan maata johtavia sotilaita vastaan. Aresti päättyi vuonna 2010 ja vain kaksi vuotta sen jälkeen hänet valittiin Myanmarin parlamenttiin. Vuonna 2015 pidetyissä vaaleissa Aung San Suu Kyin johtama NLD-puolue voitti vaalit.
Kun rohingya-muslimivähemmistöön kohdistunut vaino alkoi kiihtyä, Aung San Suu Kyiltä odotettiin rohkeita avauksia ja vainon tuomitsemista. Sellaista johtajan tukijat eivät kuitenkaan koskaan saaneet.