Muistisairaus vaikuttaa diabeteksen hoitoon – ohjeet omaiselle

Hypoglykemian, eli matalan verensokerin vuorostaan on todettu lisäävän dementian riskiä. Kun Suomessa tällä hetkellä joka viides ikääntynyt sairastaa diabetesta, on huoli muistisairaan potilaan pärjäämisestä arkipäivää myös suurelle joukolle omaisia.

Etenkin iäkkäillä potilailla diabeteksella ja muistisairauksilla on todettu olevan kaksisuuntainen yhteys. Vakavat hypoglykemiat lisäävät dementian riskiä, muistiongelmat puolestaan häiritsevät omahoitoa ja siten edistävät uusia hypoglykemioita. Senioripotilaista joka kolmas unohtaa ottaa lääkkeet ajallaan.

– Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että muistiongelmista kärsivä ei muista milloin on viimeksi pistänyt, jolloin insuliinin yliannostuksen vaara kasvaa. Liika insuliini elimistössä voi johtaa iäkkäälle vaaralliseen hypoglykemiaan, Novo Nordiskin asiantuntijalääkäri Sari Mäkimattila selventää.

Tietoa ja tukea on tarjolla – omaisen muistilista:

● Insuliinikynät ja verensokerinmittarit tutuiksi: tietous välineistä auttaa hahmottamaan seniorin hoitorutiineja.

● Kuulostele ja ennakoi: diabeetikkovanhuksen arjen haasteisiin kannattaa puuttua mieluummin liian aikaisin kuin liian myöhään.

● Ole osa hoitotiimiä: keskustele avoimesti diabeteslääkäreiden ja -hoitajien kanssa läheisesi hoidosta. Ikääntyneillä hoitosuunnitelma tulisi päivittää säännöllisesti, esimerkiksi pari kertaa vuodessa.

● Voimaudu vertaistuesta: potilaiden lisäksi myös omaishoitajille ja omaisille on tarjolla vertaistukea muun muassa Diabetesliiton kautta

Hypoglykemioiden välttämiseen tulisi kiinnittää erityistä huomiota, sillä ne voivat johtaa seniorilla kaatumiseen tai sekavuuteen. Hypoglykemioiden pitkäaikaisempiin seurauksiin dementian lisäksi kuuluvat myös sydäninfarktin ja aivohalvauksen lisääntynyt riski.

Kuinka dementoitunut diabeetikko pärjää kotona?

Mäkimattilan mukaan on hyvin tyypillistä, että ikääntynyt diabeetikko ei halua vaivata läheisiään hoitoon liittyvissä haasteissa. Omaisen olisi kuitenkin hyvä olla kartalla siitä, millaisia apuvälineitä ja tukea seniorille on saatavissa.

– Tällä hetkellä insuliinin pistämiseen liittyviä apuvälineitä on tarjolla huomattavasti enemmän kuin viisi vuotta sitten. Muistiongelmista kärsivä diabeetikko voi saada apua esimerkiksi muistitoiminnolla varustetusta insuliinikynästä.

Kuulostele arjen sujuvuutta

Omaisten tulisi myös säännöllisin väliajoin kuulostella läheisen senioridiabeetikon vointia ja arjen turvallista sujuvuutta. On tärkeää huomata ajoissa, tarvitaanko diabeteksen hoitoon ulkopuolista apua esimerkiksi kotikäyntien muodossa tai onko seniori kykenevä enää asumaan yksin kotona.

– Diabetesta sairastavan muistihäiriöpotilaan omaishoitaja on usein itsekin lähes yhtä huonokuntoinen, iäkäs puoliso tai muu läheinen. Tällöin arjen haasteet voivat käydä ylivoimaiseksi myös omaishoitajalle, jolloin hoitovastuun siirtämistä ulkopuoliselle taholle tulisi harkita, Mäkimattila muistuttaa.

Vanhukselle on kuitenkin mahdollistettava itsemääräämisoikeus omaan hoitoonsa. Hoidon suunnittelu ikääntyneen läheisen sekä diabeteslääkäreiden ja -hoitajien kanssa onkin hyvä aloittaa heti, kun diagnoosi toimintakykyä uhkaavasta sairaudesta, kuten dementiasta on saatu.

Lähde: Novo Nordisk Farma Oy

Kuva: Colourbox.com