Eeva Lehtimäki
EevaLehtimakiVaalien alla puolueet leijuvat irti todellisuudesta, mutta historiallisissa ja ensimmäisissä aluevaaleissa meininki on ollut poikkeuksellisen sakeaa. Voi puhua jopa äänestäjien sumuttamisesta, kirjoittaa MTV Uutisten yhteiskuntatoimituksen päällikkö Eeva Lehtimäki.
Täältä löydät kaikki uutiset aluevaaleihin liittyen.
Osoitteessa mtv.fi löydät kaikki aluevaalien videot ja uutisanalyysit.
Muista myös kattava Tulospalvelu!
Äänestäjille on annettu lukuisissa vaalitenteissä ja puolueiden aluevaaliohjelmissa tukku lupauksia, joissa tulevien hyvinvointialueiden todellisuus ei paljon paina. Väki ikääntyy ja sairastaa enemmän, mutta siitä viis. Samaan aikaan väestö vähenee monilla Suomen alueilla.
Puheenjohtajat vakuuttavat illasta toiseen, että lähipalvelut – ovat ne sitten lääkärin vastaanottoja, neuvoloita, mielenterveyspalveluita – ovat tarjolla jokaisessa kunnassa, vaikka maassa aloittavat hyvinvointialueet. Leveistä hartioista ja palvelujen keskittämisestä keskuksiin ei haluta puhua. Palvelut suorastaan paranevat soteuudistuksen myötä.
Edessä on sosiaali- ja terveyspalvelujen Shangri-La, hyvinvointialueiden onnen ja harmonian aika.
Ongelman ydin on siinä, että äänestäjien arvostamia kohennuksia peruspalveluihin on helppo luvata, mutta poliitikot ovat vältelleet yhtä aihetta kuin ruttoa eli rahasta puhumista. Puolueet eivät ole vaivautuneet tekemään laskelmia hankkeiden kustannusvaikutuksista.
Hyvinvointialueille on varattu rahaa 20 miljardia vuodessa palvelujen hoitamiseen ja sen kanssa on pärjättävä. Valtio huomioi palvelutarpeen kasvun täysimääräisesti vuosina 2023 ja 2024, mutta sen jälkeen rahaa on tulossa vain 80 prosenttia. Toki suunnitelmassa on perälauta eli valtio tulee hätiin, jos lakisääteiset hommat eivät hoidu annetulla rahalla.
Leikkurin pitäisi kannustaa maakuntia kustannustietoisuuteen sekä erityisesti ennaltaehkäisyyn. Kyynisesti voisi jopa arvioida, että hyvinvointialueella on mieluummin kannustin käyttää kaikki saamansa rahoitus tai jopa ylittää se, jotta seuraavina vuosina heltiää lisää rahaa.
Ilman kustannusten hillintääkin sote-menojen on arvioitu kasvavan nykyisestä 28 miljardiin vuoteen 2030 mennessä. Alueet pitäisi saada tajumaan, että palveluja on tehtävä uudella tavalla.
Palveluiden lisäksi palkkojen yhdenmukaistaminen alueilla sekä ICT-järjestelmien rakentaminen ovat miljardiluokan hankkeita. Valtio saa kurkkia rahalaariin vielä monta kertaa. Arviot palkkaharmonisoinnista ovat liikkuneet muutamista kymmenistä miljoonista jopa miljardiin asti.
Sote-uudistusta vuosia seurannut pitkän linjan virkamies toteaa, että uudet aluevaltuutetut joutuvat aivan uuden rahoituslogiikan eteen. Erityisesti erikoissairaanhoito on oppinut siihen, että ei kun lasku menemään ja kunta on sen hoitanut.
Ison hallinnollisen uudistuksen lisäksi hallitus tuo hyvinvointialueille hoitajamitoituksen vanhusten hoitoon sekä lupauksen hoitoonpääsystä viikossa.
Hoitajapula on huutava. Se lienee selvää kaikille. Samaan aikaan Sanna Marinin (sd.) hallituksen mukaan hoitoon pitäisi päästä vain viikossa. Kun hyvä asia on kirjattu lakiin, se on sitten siinä, kulkee hallituksen ajatuksenjuoksu.
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT lyttäsi seitsemän päivän hoitotakuun. VATT:n mukaan esityksen tavoitteet ovat kannatettavia, mutta toteutuminen epärealistista. Asiantuntijoiden mukaan kahta isoa uudistusta eli hyvinvointialueiden aloittamista ja hoitotakuuta ei pitäisi tehdä samaan aikaan.
Hallituksen hoitajamitoitus tulee voimaan aprillipäivänä 2023 eli eduskuntavaalikeväänä. Jo nyt voi sanoa, että eduskuntavaalien huutokauppa käydään siitä, miten paljon lisää sote-palveluille täytyy antaa rahaa.
Paljon on siis luvattu ja suuri pettymys leijuu ilmassa, jos palvelut eivät toteudukaan visioidulla tavalla maakunnissa.
MTV Uutisten kyselyssä kansalaisten odotukset eivät tosin ole korkealla, koska yli 40 prosenttia suomalaisista uskoo sotepalvelujen heikkenevän alueellaan.
Aluevaaleista on tulossa myös kylävaalit eli ihmisille on tärkeää saada oma edustaja aluevaltuustoon. MTV:n kyselyssä reilu viikko sitten 71 prosenttia piti tärkeänä, että valtuutettu tulee omasta kunnasta. Pelkona on, että ilman omaa edustajaa ääni hukkuu ja palvelut karkaavat kauas.
Aluevaalien loppukiri on käynnissä ja Ylen tuoreen mielipidemittauksen mukaan kokoomus on nousemassa ykköspallille (22,4 prosenttia). SDP on kiinni kakkossijassa (18 prosenttia), mutta kannatustaan kohentanut keskusta (17,7 prosenttia) hengittää jo pääministeripuolueen niskaan.
Tukalimmalta tilanne näyttää tällä hetkellä perussuomalaisille ja vihreille. Perussuomalaisten kannatus on tippunut kolme prosenttiyksikköä edellisestä mittauksesta 14,3 prosenttiin. Myös vihreille 7,4 prosentin kannatus olisi selvä vaalitappio.
MTV Uutiset seuraa aluevaalipäivää sunnuntaina tiiviisti eri kanavissa iltaan asti.