MTV Uutiset kiersi sotaharjoituksissa Norjassa ja Ruotsissa: Suomi sai tällä kertaa pahiksen roolin

– Leopard 2A4. Se on taistelupanssarivaunu, kertoo varusmies Johannes Jokitalo Sodankylän jääkäriprikaatista.

Nyt ei kuitenkaan olla Sodankylässä vaan Pohjois-Norjassa Lappojärvellä. Näyttävä taisteluharjoitus on juuri päättynyt. Suomalaiset saivat tällä kertaa pahiksen roolin.

– Johdin tätä. Täällä on ajaja, ampuja, johtaja ja lataaja. Olin tuossa luukun päällä, Jokitalo kertoo innostuneena.

Lue myös: Kuuntele: Tältä kuulostaa, kun Leopard-tankki jysäyttää ammuksen lähietäisyydeltä

Jokiahon mielestä Nordic Response on ollut opettavainen. Kivaa on ollut joukkuehenki ja uuden tekeminen joukkueena.

– Ja ulkomaalaiset ovat olleet mukavia, vaikka kovin paljon en heidän kanssaan ole rupatellutkaan.

Harjoituksista kuvastuu into, joka on helppo ymmärtää. 

Muut toimittajat ryhmässämme ovat Saksasta, Ranskasta, Britanniasta, Tanskasta ja Ruotsista. Meilläkin on nopeasti oma pieni puolustusliittomme. Emme aja panssarivaunulla, mutta kannamme tarvittaessa toisen kamerajalustaa.

Herculeksen matkaan

Jatkamme Lappojärveltä minibussilla matkaa ja lennämme Ruotsin ilmavoimien kyydillä Enontekiön lentoasemalta Ruotsiin.

Kentällä meitä odottaa Hercules C-130. Nousu ja lasku sen kyydissä ovat mahtavat, jos ei siis ole lentopelkoinen.

Huomaan nousuun lähdössä ruotsalaistoimittajan ottavan käsillään tiukan otteen penkistä, ja matkin perässä.

Hän näyttää nimittäin mieheltä, joka on istunut C-130 kyydissä aikaisemminkin. Ilman lisäotetta olisinkin lähtenyt koneen noustessa liukuun.

Suomalaislentäjiä ei saa kuvata

Seuraavana päivänä jatkamme ilmailuteemalla, sillä meitä odottaa Kallaxin lentotukikohta. Päivä hurahtaa Ruotsin ilmavoimien vieraana.

Paikalla on myös suomalaisia lentäjiä. Meille tosin kerrotaan, ettei heitä saa kuvata. Se on sinänsä helppoa, koska en itse näe heistä vilaustakaan. 

Täällä he kuitenkin olivat, sillä pian Hornetit nousevat komeasti ilmaan.

Kuulen ulkona suomea ja menen tervehtimään nuorukaisia. Kysyn, miten harjoituksissa on mennyt.

– Emme voi antaa virallista kommenttia, mutta sää on ollut hyvä, toinen vastaa.

Hymyilen. Vain viisi minuuttia aikaisemmin yhdysvaltalaiset tärisivät vieressäni ja kysyivät, mistä kenkäni ovat, koska ne näyttävät pitävän jalat lämpiminä.

Autan näin osaltani Nato-ystäviämme arktisista oloista selviytymisessä.

Hävittäjät laskeutuvat

Lentotukikohdassa jatkuvat tiukat säännöt. Meille selitetään tarkkaan, mitä ja mihin suuntaan emme saa kuvata. 

Nyt kyse on yhdysvaltalaisista F-35 hävittäjistä. Mielenkiintoni herää entisestään, sillä Suomeen on tulossa ensimmäinen F-35 vuonna 2026. Niitä on tilattu yhteensä yli 60, ja vanhat Hornetit saavat väistyä. 

Kaikki kuvamateriaali tarkastetaan, meille kerrotaan. Ja mikäli kuvissa näkyy sellaista, mitä ei saisi, kuvat poistetaan kokonaan.

– Tuonne suuntaan ei saa kuvata. Pysykää tämän keltaisen viivan tällä puolella. Tuo ei enää saa näkyä kuvissa, meille viittoillaan. 

Mietin paljonkohan kuvamateriaalista lopulta jää talteen. 

Meille annetaan keltaiset huomioliivit, joissa lukee isoin kirjaimin media. Korvatulppia tarjoillaan laatikosta, ja paikalle laskeutuu yhdysvaltalaishävittäjiä. Kiitän korvatulppia korvissani. 

Myönnän, etteivät hävittäjät ole erityisemmin olleet sydäntäni lähellä, mutta on pakko myöntää, että niiden muotoilu ja lentäjien lentotaito säväyttävät.

Kenraalimajuri yllättää

Ruotsalaissotilas tulee luokseni ja muistuttaa, että kuvaamaani materiaalia ei ole vielä tarkastettu. 

Kaikkien toimittajien ja kuvaajien kuvat käydään tarkkaan läpi. Siinä menee tovi.

– Tämä on ok, mies sanoo. 

– Olen onnistunut, ajattelen.

Haastattelen vielä Yhdysvaltain merijalkaväen ilmavoimien osaston kenraalimajuria. Jos Nordic Response yllätti toimittajan sillä, miten se sitoi eri Nato-maiden ihmiset yhteen, myös kenraalimajuri vihreässä armeija-asussaan onnistui yllättämään.

– Oli kiva haastattelu, koska katsoessani sinua, hymyilit koko ajan, hän sanoo juttutuokiomme lopuksi.

Mutta palataan vielä suomalaiseen Johannes Jokitaloon. Kysyn, mikä on olo nyt, kun sotaharjoitus on hänen osaltaan pian takana. 

– Väsynyt ja likainen. Menen ensimmäisenä suihkuun, Jokitalo virnistää. 

Lue myös: Esa, 81, joutui siirtämään 250 poroa Naton tieltä: "Kyllä on maailmankirjat sekaisin"