Lohtajan ilmapuolustusharjoitus satsaa kaikkensa droonien tuhoamiseen, sillä pieni ja halpa laite voi saada aikaan merkittäviä tappioita.
Lohtajan Vattaja on poikkeuksellinen alue: Natura-alueella on Pohjois-Euroopan pisin yhtenäinen hiekkaranta, peräti 14 kilometrin mittainen.
Alue on osan vuodesta kuntalaisten ja turistien käytössä, mutta ilmapuolustusharjoitusten aikaan ammukset paukkuvat siihen malliin, että lähelle ei saa eikä kannata mennä. Näin on ollut jo vuodesta 1952.
– Täällä on harjoiteltu ammuntoja ja ilmapuolustusta jo yli seitsemänkymmentä vuotta, esittelee ADEX Mallet Strike-harjoituksen apulaisjohtaja Sami Nenonen.
Nyt meneillään olevassa ilmapuolustusharjoituksessa on mukana 1600 osallistujaa ja 400 ajoneuvoa Suomen eri ilmatorjuntayksiköistä. Mukana on myös Britannian JEF-joukko, joka on keskittynyt kansainväliseen kriisinhallintaan.
Lohtajalla harjoitellaan nyt miehittämättömien ilma-alusten eli droonien tuhoamista.
– Erityisesti Ukrainan sodan myötä droonien merkitys sodankäynnissä korostui. Niiden rooli on ollut siellä merkittävä ja meidän analyysin mukaan se tulee vielä kasvamaan, joten meidän tulee olla valmiita niiden torjumiseen, sanoo Nenonen.
Pienet ja tehokkaat droonit
Droonien kehittäminen taistelukäyttöön on ollut nopeaa. Erilaiset droonit voivat olla taistelukäytössä ja aselastissa tai toimia tiedustelutehtävissä sodankäynnissä. Kiinnostus drooneihin perustuu niiden toimintaan: miehittämätön ilma-alus on tehokas ja edullinenkin laite, joka kauko-ohjattuna ja tekoälyllä terästettynä voi mullistaa sodankäynnin.
– Pieni ja halpa drooni voi saada merkittäviäkin tappioita aikaiseksi, kun taas ilmatorjuntaohjus voi olla moninkertaisesti sen hintainen. Tulevaisuus pitää rakentaa siten, että ei voida käyttää esimerkiksi miljoonan euron ohjusta muutaman sadan euron lennokkiin, kuvailee Nenonen droonien ja perinteisempien aseiden yhtälöä.
Vattajan rannoilla harjoitus kulkee siten, että lennokit ajelevat alueen yläpuolella edestakaisin usean tunnin ajan. Harjoitukseen osallistuvien varusmiesten tulee saada droonit pudotettua. Tehtävä ei ole helppo, sillä droonit lentävät korkealla, eikä niitä ole helppo havaita. Tositilanteessa toiminta on vielä vaikeampaa.
– Kuten Ukrainasta tiedämme, niitä voi tulla satakin yhtä aikaa, ja tällainen tilanne on todella haastava ilmapuolustukselle, sanoo harjoituksen päävalmistelija Samuli Pietiläinen.
Ilmatorjunnassa tarvitaan edelleen koko ilmapuolustuksen kapasiteettia konekivääreistä hävittäjiin ja Israelista ostettavaan Daavidin linkoon, mutta droonien nopea kehittyminen on nostanut ne tärkeäksi osaksi sodankäyntiä. Lohtajalla taisteluharjoitukseen osallistuu myös merivoimien taisteluosasto.
– On tosi tärkeää, että pääsemme tekemään maalilentoja täällä, koska muualla emme pääse niitä harjoittelemaan, kiittelee Erika Knuuti Parolannummen panssariprikaatista.
Kimi Keihäskoski Rovaniemen it-patteristosta odottaa erityisesti viikonlopun kansainvälisen osuuden taisteluharjoituksia. Silloin taivaalla taistellaan vihollista vastaan ja osana tilanteita koetaan elektronista häirintää. Kansainvälisyys kiinnostaa muutenkin.
– On eri asejärjestelmiä, erilaisia toimintoja ja kokemuksia, mukaan tulee vanhoja sotilaita ja paljon oppia nuorelle sotilaalle, kiittelee Keihäskoski.
Vaikea tehtävä, laiha saldo
Parin tunnin ammuskelun jälkeen yksi lennokki putoaa maahan laskuvarjon avulla. Pienten droonien pudottaminen ei ole helppo tehtävä.
– Etenkin näin kirkkaalla ilmalla drooneja on vaikea havaita, sanoo Pietiläinen.
Ammuntaa seuraavana sivuhenkilönä en havaitse ainuttakaan droonia taivaalla. Kuvaaja onnistuu taltioimaan yhden: sen ainoan, joka parin tunnin aikana saadaan alas.
Harjoitus on siis tärkeä ja hintansa väärti.
– Kaikkinensa tämä vajaan kahden viikon kansainvälinen harjoitus maksaa 700 000 euroa, kertoo Nenonen.
Hän on tyytyväinen siihen, että Suomessa ei ole lähdetty rauhan vuosina romahduttamaan ilmapuolustuksen tilaa toisin kuin vaikkapa Ruotsissa. Siellä missä toiminnat on ajettu alas, niiden ylös nostaminen ei tapahdu yhtäkkiä.
– Monet maat ihmettelevät, miten me olemme kyenneet ylläpitämään tällaisen ilmatorjuntakoneiston. Kaiken lisäksi olemme määrätietoisesti kehittäneet ilmavoimia jatkuvasti emmekä ole päästäneet ilmapuolustusta romahtamaan, kehuu Nenonen.
Ilmapuolustusta on kehitetty myös niukempien määrärahojen aikana.
– Täällä Lohtajalla on pidetty ilmapuolustusharjoituksia jo vuodesta 1952. Nyt meidän on helpompi jatkaa puolustuksen kehittämistä kuin niiden maiden, jotka luopuivat omasta ilmapuolustuksestaan, kiittelee Nenonen.
Hän pitää ilmapuolustusta yhtenä nykyisen ja tulevan sodankäynnin kivijalkana. Suomessa ilmapuolustuksella on pitkä perinne, tänä kesänä tulee täyteen sadan vuoden rajapyykki.
– Voisi muotoilla niin, että ilmapuolustuksella tuskin voitetaan yhtään sotaa, mutta jos sitä ei ole, niin sota on helppo hävitä, Nenonen toteaa.
Juttua korjattu 17.5.2025 kello 8.21: Korjattu yhdessä kuvassa esiintyvä henkilö Pietikäiseksi aiemman Nenosen sijaan. Korjattu harjoitukseen osallistuvan 1600 henkilö, ei 1600 varusmiestä. Korjattu kautta jutun harjoitukseksi ilmapuolustusharjoitus, ei ilmasotaharjoitus.