MTV testasi: Tällainen on myrskysimulaattori

Tapahtumassa esiteltiin ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja neuvottiin, miten niihin pitäisi varautua. Myrskyn pääsi kokemaan aidosti myrskykontissa ja tuulen voimaa sai testata tuulikoneen edessä.

- Oli aika vaikuttavaa. Äänet ja kuvat olivat sellaisia, että pystyi hyvin eläytymään. Mietin vaan, että tuleeko tuollainen myrsky huomenna tänne, pohtii myrskykontissa vieraillut Jouko Martikainen.

- Ei siinä kaatunut, mutta kova tuuli oli. Olisi karmivaa, jos tällaisia tulisi Suomeen useammin. Ei siinä pyörällä pääsisi eteenpäin, tuumii tuulikonetta testannut Peppiina Purtilo.

- Tuntuu tosi mahdottomalta, että tuollaiset tuulet yleistyisivät Suomessa. Rupesin nyt miettimään, että se voi olla mahdollista. En yhtään teidä, miten niihin pitäisi varautua, mutta ehkä opin täällä tänään, toivoo Noora Rytilä tuulikonekokemuksen jälkeen.

Asiantuntijoiden mukaan jokaisen suomalaisen pitäisi varautua ääri-ilmiöiden yleistymiseen.

Perusvarusteet jokaiseen kotiin

- Tärkeintä olisi tehdä semmoinen mielikuvaharjoitus ja perehtyä siihen, mitä sään ääri-ilmiöt tarkoittavat ja millaisia vaikutuksia niillä voi olla. Voi pohtia, mitä tarkoittaisi, jos joutuisi olemaan kolme vuorokautta ilman sähköä, neuvoo Suomen pelastusalan keskusjärjestön (SPEK) varautumisjohtaja Karim Peltonen.

Peltonen huomauttaa, että kotiin pitäisi varata ainakin ruokaa, astia puhtaalle vedelle, taskulamppu ja radio.

- Ihmisen pitää turvata perustarpeensa kuten vesi, ruoka ja lämpö. Informaatiotakin olisi hyvä saada ja valokin olisi tarpeen. Näiden pitäisi riittää ainakin kolmeksi vuorokaudeksi.

Helteet ja rankkasateet yleistyvät

Ilmastonmuutoksen myötä sään ääri-ilmiöt yleistyvät Suomessakin.

- Nykyiset sään ääri-ilmiöt yleistyvät. Uusia, suuria uhkia emme odota, vaikka niitäkin voi tulla. Esimerkiksi helleaaltojen ja rankkasateiden oletetaan yleistyvän, kertoo Ilmatieteen laitoksen ilmastoasiantuntija Reija Ruuhela.

Ääri-ilmiöiden odotetaan yleistyvän erityisesti kesä-heinäkuussa ja marras-joulukuussa.

- Meillä on sesonkeja sään ääri-ilmiöille. Heinä-elokuussa on rajuilmojen sesonki. Niihin voi liittyä ukkospuuskia, trombeja, runsasta salamointia ja rankkasateita. Marras-joulukuussa puolestaan on talvimyrskyjä, kuvailee Reija Ruuhela.

Ääri-ilmiöillä on vaikutuksia myös ihmisten terveyteen. Esimerkiksi kesien 2010 ja 2014 helleaallot aiheuttivat Suomessakin kuolemantapauksia.

- Arvioiden mukaan helleaallot aiheuttivat semmoiset 300 kuolemantapausta eli yhden helleaallon aikana voi kuolla ihmisiä yhtä paljon kuin vuodessa tieliikenteessä. Lisäksi yli puolet kroonisesti sairaista kärsii helleaallon aikana oireiden pahenemisesta, huomauttaa Ruuhela.

Omilla valinnoilla voi vaikuttaa

Lasipalatsin aukiolla piti vastaanottoa myös "ilmastotohtori", joka neuvoi, miten omilla valinnoilla voi hidastaa ilmastonmuutosta.

- Ihmiset ovat kyselleet, kuinka korkea lämpötila kannattaa kotona olla ja miten kannattaa liikkua, kertoo "ilmastotohtori" eli HSY:n ilmastoasiantuntija Marika Visakova.

Tohtorin neuvot ovat yksinkertaisia.

- Kodin lämpötila kannattaa pitää enintään 20-21 asteessa. Liikkumisessa kannattaa suosia joukkoliikennettä, kävelyä ja pyöräilyä. Kuluttamiseen liittyen kannattaa suosia kasvisruokavaliota, listaa Visakova.

Urbaanin selviytymisen päivä järjestettiin nyt ensimmäistä kertaa.