Saksan liittopäivävaaleihin on enää kuukausi aikaa, ja Ukrainalle annettava aseapu on yksi kiistellyimpiä vaaliteemoja. Niin laitaoikeisto kuin vasemmistokin vaativat asetoimitusten lopettamista ja rauhanneuvotteluiden aloittamista.
Iso punavalkosininen lippu liehuu päiden yläpuolella. Keskellä lukee kyrillisin kirjaimin "Rossija", Venäjä.
Joka maanantai joukko ihmisiä kokoontuu itäsaksalaiseen Dresdenin kaupunkiin osoittamaan mieltään rauhan puolesta – ja Saksan nykyisiä Ukraina-tukia vastaan.
Venäjän liput ovat näissä mielenosoituksissa tavallinen näky rauhankyyhkyjen rinnalla. Ajoittain viikoittaiset mielenosoitukset keräävät jopa tuhansia ihmisiä kaduille.
Tällä kertaa mielenosoitukseen osallistuu niin paikallinen Freie Sachsen -äärioikeistoryhmä kuin omien sanojensa mukaan huolestuneiksi kansalaisiksi itsensä mieltäviä yksityishenkilöitä.
Osa heistä jopa ihailee Venäjää ja sen johtajaa Vladimir Putinia.
Rossija-lippua heiluttava Dietmar Braun kertoo osoittavansa maanantaisin täällä solidaarisuuttaan Venäjän kansalle ja Putinille.
– Odotin malttamattomasti, että Venäjän presidentti puuttuu (Itä-Ukrainan) tilanteeseen. Olen hänelle pohjattoman kiitollinen sotilaallisesta erikoisoperaatiosta, joka ei ole pysäyttänyt venäjänkielisten murhaamista, mutta ainakin vähentänyt sitä, Braun paasaa.
Braunin puheissa Itä-Ukrainassa sijaitsevassa Donbassissa oli meneillään kansanmurha, jonka Putin pysäytti. Hän kertoo kasvaneensa kommunistisessa Itä-Saksassa ja käyneensä Venäjällä.
Putin vastavoima Yhdysvalloille
Itä-Saksassakin vain vähemmistö jakaa Braunin näkemyksen Ukrainan sodasta ja Venäjän roolista "pelastajana". Venäjän ihailijoita löytyy kuitenkin myös saksanvenäläisen vähemmistön ulkopuolelta.
Heille Putin edustaa vahvaa ja vakaata johtajaa, joka tarjoaa vastavoiman Yhdysvaltojen vaikutusvallalle.
Valtaosa saksalaisista jakaa kuitenkin EU:n ja Saksan nykyhallituksen näkemyksen Venäjästä aggressiivisena ja arvaamattomana valtiona, jolle on pistettävä tarvittaessa vastaan myös aseellisesti.
Joulukuussa toteutettu Berlin Pulse -kysely paljasti, että 82 prosenttia saksalaisista pitää Venäjää sotilaallisena uhkana Saksalle.
3:43
Kaikki Venäjää uhkana pitävät vastaajat eivät kuitenkaan halua tukea Ukrainaa sen puolustussodassa. Kun vielä vuonna 2023 saksalaisista 66 prosenttia kannatti Ukrainalle annettavia asetoimituksia, oli kannattajien osuus laskenut viime vuoden lopulla 57 prosenttiin.
Itä-Saksassa vain 40 prosenttia, eli selkeästi harvempi kuin joka toinen, kannattaa aseapua Ukrainalle.
Saksalaiset ovat myös jakautuneita mahdollisten rauhanneuvotteluiden ehdoista. Jopa 43 prosenttia on kyselyn mukaan sitä mieltä, että Ukrainan tulisi suostua alueluovutuksiin sodan lopettamiseksi.
Dresdenin maanantaimielenosoitukseen osallistuva Marcus Fuchs sanoo esimerkiksi, ettei kannata Venäjän eikä Ukrainan asiaa.
– Olen vain rauhan kannalla. Tämä sota pitää ratkaista diplomatian keinoin, tarvitaan aselepo ja rauhanneuvottelut.
Hänen mukaansa sota on vaatinut jo liikaa ihmishenkiä.
– Aseapukin on väkivallan muoto, Fuchs sanoo.
Laitaoikeisto puhuttelee Ukraina-avun kriitikoita
Dresdeniläinen politiikan tutkija Werner Patzelt selittää saksalaisten jakautumista asetoimituskysymyksessä sillä, että Saksan identiteetti rakentui maailmansotien jälkeen pasifismille.
– Saksa mieltää itsensä rauhanomaiseksi talousmaaksi, ja kaikki sotapuhe häiritsee tätä Saksan omakuvaa.
Monilla saksalaisilla on syvään juurtunut epämukavuuden tunne siitä, että Saksa joutuisi ottamaan puolustuksensa tosissaan, Patzelt jatkaa.
Liittokansleri Olaf Scholzin uuden varautumisen aikakauden julistamasta Zeitenwende-puheesta on melkein kolme vuotta – eikä poliittisesta tahtotilasta maan puolustuksen parantamiseksi ole viestitty tarpeeksi kansalaisille.
Populistinen laitaoikeistopuolue AfD puhuttelee omalla vaaliohjelmallaan Ukraina-tukien kriitikoita. Puolue vaatii osana vaaliohjelmaansa asetoimitusten lopettamista Ukrainalle ja venäläisten öljy- ja kaasutoimitusten palauttamista Saksaan.
AfD on tällä hetkellä kyselyissä toiseksi suurin noin 21 prosentin kannatuksella.
Kaula kyselyiden suosituimpaan puolueeseen, kristillisdemokraatteihin, on hitaasti mutta varmasti kutistunut. CDU johtaa kyselyitä noin 29 prosentilla.
Uusi vasemmistopuoluekin olisi valmis alueluovutuksiin
Myös laitavasemmiston populistinen BSW- eli Bündnis Sahra Wagenknecht -puolue vaatii rauhanneuvotteluiden aloittamista Venäjän kanssa ja Ukrainan aseistamisen lopettamista. Puolue perustettiin vasta 2024 ja sen on lyhyessä ajassa kivunnut kyselyissä 7 prosentin tuntumaan.
– AfD ja BSW olisivat puheissaan valmis luovuttamaan venäjänkieliset alueet Venäjälle, jotta rauha saadaan aikaan. Lisäksi Ukrainalle annettavat turvatakuut eivät saa AfD:n puheissa vetää Saksaa mukaan sotaan Nato-sotilasliiton kautta, politiikan tutkija Patzelt kuvailee.
Dresdenissä mielenosoittajat kuitenkin uskovat, että loppujen lopuksi Saksan linjaa tärkeämpää on, mitä Atlantin toisella puolella päätetään Ukrainan suhteen.
Itsensä Christliksi esittelevä nainen ei halua antaa MTV:lle sukunimeään. Hän toistaa kuitenkin monen muun mielenosoittajan mielipiteen.
– Amerikka päättää, mitä Ukrainan sodassa tapahtuu seuraavaksi. Uskallan toivoa, että Trumpin myötä pian alkaa tapahtua.
Donald Trumpin ensimmäiset viikot Yhdysvaltojen presidenttinä osuvat tiukimpaan vaalikamppailuaikaan Saksassa.
Yhdysvaltain uudet tuulet saattavat merkittävästi vaikuttaa täkäläisten vaalien asetelmiin, mikäli sotatilanne Ukrainassa muuttuu ennen helmikuun lopun vaalipäivää.