MTV:n kysely: He ovat kolme Suomen kaikkien aikojen parasta presidenttiä

1:59
Näin suomalaiset arvottivat Suomen presidentit. Tuloksia arvioi historian professori Henrik Meinander, joka antaa suoran lausunnon suomalaisten oman historian muistamisesta.

MTV Uutiset kysyi, ketkä ovat kolme Suomen kaikkien aikojen parasta presidenttiä.

MTV Uutisten kyselyyn vastanneiden mielestä Suomen historian kolme parasta presidenttiä ovat tasavallan presidentti Sauli Niinistö, presidentti Urho Kekkonen ja presidentti Mauno Koivisto.  

Kyselyyn vastasi 1688 täysi-ikäistä suomalaista.

Vastaajia pyydettiin valitsemaan kolme Suomen historian parasta presidenttiä. Niinistön valitsi kolmen parhaan joukkoon 72 prosenttia, Kekkosen 42 prosenttia ja Koiviston 30 prosenttia vastaajista.

Historian professori Henrik Meinander Helsingin yliopistosta ei pidä Niinistön kärkisijaa yllättävänä.

– Nykyinen presidentti saa yleensä laajan tuen, se liittyy kansalliseen identiteettiin. Suosio johtuu myös siitä, että hän johti tänä keväänä prosessia, jonka päätteeksi Suomi jätti Nato-hakemuksen. Tapa, jolla se hoidettiin, vakuutti kansalaisia.

Seuraavaksi eniten mainintoja saivat presidentit Tarja Halonen (28 prosenttia), Martti Ahtisaari (23 prosenttia) ja Carl G. E. Mannerheim (22 prosenttia).

Osa kyselyyn vastanneista kertoi tehneensä valintansa omakohtaisen kokemuksen tai presidenttien tunnettuuden perusteella.

Kyselyssä Suomen itsenäisyyden ensimmäiset presidentit sijoittuvat matalimmille sijoille.

– Aika moni presidentti on jo unohtunut. Historian professorina minun täytyy tietenkin sanoa, että se johtuu siitä, että suomalaiset eivät muista omaa historiaansa.

Lue alta, ketkä ovat Meinanderin omat suosikit historian parhaiksi presidenteiksi, ja mistä kukin presidenteistämme muistetaan.

1. Sauli Niinistö, 2012 – 

Niinistö saa kyselyssä kiitosta etenkin Suomen Nato-prosessin edistämisestä.

"Jämäkkä. Koko kansan presidentti."

"Presidentti, joka vie Suomen Natoon.", eräät kyselyyn vastanneet luonnehtivat Niinistöä.

Niinistön suosio on noussut etenkin kuluvan vuoden aikana.

– Tapa, jolla Niinistö on johtanut maata, on ollut vakaata. Vaikka on ollut myös kysymyksiä, joissa hän ja hallitus ovat olleet eri mieltä, Meinander luonnehtii.

Niinistön on tulkittu korostavan presidentin roolia ulkopolitiikan johtamisessa, kun perustuslain mukaan ulkopolitiikkaa johtaa presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa.

Koronakeväänä Niinistö ja hallitus ajautuivat eri linjoille, kun Niinistö ehdotti pääministeri Sanna Marinille (sd.) koronanyrkin perustamista. Marin torjui ehdotuksen.

Niinistöä kannattavat eniten iäkkäimmät vastaajat ja hieman useammin naiset (74 prosenttia) kuin miehet (68 prosenttia). 

Niinistön kausi päättyy vuonna 2024.

2. Urho Kekkonen, 1956–1982

Urho Kekkonen on Suomen pitkäaikaisin presidentti, joka muistetaan etenkin idänpolitiikastaan.

Kekkonen hallitsi Suomen kannalta tärkeät suhteet Neuvostoliittoon, ja rakensi itselleen Suomen mittapuulla ainutlaatuisen valta-asetelman.

"Osasi sumplia Neuvostoliiton kanssa. Kekkonen taiteili idän ja lännen välissä pitäen rauhalliset välit itään ja rakentavat suhteet länteen.", kuvailee eräs kyselyyn vastanneista.

Kekkonen hyödynsi valtaansa myös sisäpolitiikassa, ja pysyi vallassa poikkeuksellisen pitkään, 25 vuotta.

Kekkosen jälkeen presidentin valtaoikeuksia alettiin kaventaa, sillä muun muassa vuonna 1973 tehtyä poikkeuslakia Kekkosen kauden jatkamiseksi on pidetty demokratian kannalta ongelmallisena. 

Meinander nimeää Kekkosen yhdeksi kolmesta Suomen historian parhaista presidenteistä.

– Vaikka sisäpolitiikassa oli ongelmallisia piirteitä, eivät tavalliset ihmiset siitä niinkään kärsineet. Elintaso nousi nopeasti ja Suomi kehittyi yhteiskuntana positiiviseen suuntaan.

Kyselyssä Kekkosta kannattavat etenkin yli 65-vuotiaat (50 prosenttia) ja useammin miehet (47 prosenttia) kuin naiset (36 prosenttia).

3. Mauno Koivisto, 1982–1994

Mauno Koivisto muistetaan murrosaikojen presidenttinä. Hänen presidenttikaudellaan tapahtuivat muun muassa Neuvostoliiton hajoaminen, Berliinin muurin murtuminen sekä 1990-luvun lama.

"Otti Suomen haltuun Kekkosen jälkeen. Lupsakka ja asiallinen", kyselyyn vastanneet kuvailevat.

Koivisto alkoi itse edistää presidentin valtaoikeuksien kaventamista noustuaan presidentiksi Kekkosen jälkeen.

Koivisto myös johti Suomea kohti länttä. Hänen johdollaan Suomi teki päätöksen hakea EU-jäsenyyttä.

– Hän oli blokit ylittävä myönteinen hahmo, joka vei Suomen EU:hun, Meinander kuvailee.

4. Tarja Halonen, 2000–2012

Tarja Halonen on Suomen 11. presidentti, jota kyselyyn vastanneet kuvailevat muun muassa edelläkävijäksi. 

"Suomen ensimmäinen naispresidentti. Edelläkävijä." 

Halosen kannatus jakaantuu kyselyssä presidenteistä eniten.

Häntä kannattavat historian kolmen parhaan presidenttien joukkoon etenkin naiset (39 prosenttia) ja 18–24 -vuotiaat (43 prosenttia). Miehet (17 prosenttia) ja yli 65-vuotiaat (14 prosenttia) nimeävät Halosen suosikikseen harvemmin.

– Hän edusti uutta kansainvälisyyttä ja naisten nousevaa asemaa yhteiskunnassa, Meinander kuvailee.

Presidentin valtaoikeuksia kavennettiin merkittävästi vuonna 2000 eli samana vuonna, kun Halonen valittiin presidentiksi. Esimerkiksi lautaskiista eli epäselvyys siitä, kuka edustaa Suomen EU:n huippukokouksissa, jatkui koko Halosen ensimmäisen kauden ajan.

Myös Halonen ylsi presidenttikaudellaan korkeisiin kannatuslukuihin. Helsingin Sanomien kyselyssä vuonna 2003 94 prosenttia antoi Haloselle melko hyvän tai erittäin hyvän yleisarvosanan. 

5. Martti Ahtisaari, 19942000

Martti Ahtisaari on ensimmäinen presidentti, joka valittiin suoralla kaksivaiheisella kansanvaalilla presidentiksi vuonna 1994.

Ahtisaaren kaudella Suomi oli toipumassa lamasta, ja liittyi EU:hun. 

Ahtisaari profiloitui muun muassa Suomen ulkomaankaupan edistäjänä, ja vieraili aktiivisesti viennin kannalta tärkeiden yhteyksien luomiseksi. 

Presidenttiytensä ohella Ahtisaari muistetaan työstään rauhanneuvottelijana, ja hän sai vuonna 2008 Nobelin rauhanpalkinnon yli kolme vuosikymmentä kestäneestä työstään. 

"Rauhan puolustaja ja diplomaattinen", kyselyyn vastannut kuvailee Ahtisaarta.

6. Carl G. E. Mannerheim, 1944–1946

Mannerheim toimi ennen presidentinkauttaan Suomen armeijan ylipäällikkönä sota-aikana vuosina 1918–1919, 1939–40 ja 1941–44.

Presidentiksi hän nousi jatkosodan aikana Risto Rytin erotessa, ja johti muun muassa jatkosodan rauhanprosessia sekä ylipäällikkönä että presidenttinä.

"Sotavuosien sankaripresidentti. Suomen itsenäisyyden puolustaja", kyselyyn vastanneet kuvailevat.

Mannerheim äänestettiin Ylen kyselyssä vuonna 2004 kaikkien aikojen suurimmaksi suomalaiseksi.

MTV Uutisten kyselyssä hän sijoittuu vasta sijalle kuusi.

– Mannerheim toimi presidenttinä vain puolitoista vuotta. Hän oli yläluokkainen, ruotsinkielinen ja epätyypillinen suomalainen. Lisäksi on vaikea nähdä, että hän olisi vasemmiston joukossa suosikki, koska hän johti valkoista armeijaa vuonna 1918, Meinander arvelee.

Mannerheim on kyselyssä useammin miesten (27 prosenttia) kuin naisten (17 prosenttia) suosikki. Ikäryhmistä häntä kannattavat vähiten yli 65-vuotiaat (18 prosenttia).

7. Risto Ryti, 1940–1944

Risto Ryti johti Suomea toisen maailmansodan aikana. Hänet muistetaan niin sanotusta Ribbentrop-sopimuksesta, jonka hän allekirjoitti yksityishenkilönä jatkosodan kriittisillä hetkillä.

Jatkosodassa Saksa vaati Suomelta sitoumusta siihen, ettei Suomi tee erillisrauhaa Neuvostoliiton kanssa ilman Saksan suostumusta. Suomi ei olisi halunnut antaa sitoumusta, mutta tarvitsi kuitenkin Saksalta kipeästi aseapua Neuvostoliiton hyökkäyksen torjumiseen.

Ryti suostui lopulta tekemään sitoumuksen yksityishenkilönä, mikä riitti silloisen Saksan johtajalle Adolf Hitlerille.

Kun Ryti myöhemmin erosi, Suomi solmi erillisrauhan Neuvostoliiton kanssa. 

Jatkosodan jälkeen Ryti joutui Suomessa ulkopoliittisen painostuksen alla sotasyyllisyysoikeudenkäyntiin ja useiksi vuosiksi vankilaan.

"Ryti uhrasi itsensä Suomen tähden", eräs kyselyyn vastanneista kuvailee.

Meinanderin mielestä Ryti on yksi kolmesta historian parhaista presidenteistä.

– Kaikkein haastavin tehtävä presidenttinä on ollut Risto Rytillä. Kovat päätökset ja hirmuinen paine. Ryti pystyi ohjaamaan prosessin niin, että Suomen itsenäisyys säilyi, Meinander kuvailee.

8. Juho K. Paasikivi, 1946–1956

Paasikivi valittiin presidentiksi 76-vuotiaana.

Hänet muistetaan etenkin ulkopoliittisesta linjastaan, niin sanotusta Paasikiven linjasta. Paasikivi oli vahva johtaja tilanteessa, jossa Suomi toipui sodasta Neuvostoliiton painostuksen alla.

Paasikiven presidenttikaudella Suomi solmi muun muassa Pariisin rauhansopimuksen sekä YYA-sopimuksen Neuvostoliiton kanssa. Tavoitteena oli palauttaa Suomelle täydet suvereenit oikeudet vaikean välirauhan aiheuttaman poikkeustilan jälkeen.

"Vaikean ajan presidentti. Oikeita ratkaisuja vaikeina aikoina", eräs kyselyyn vastannut kuvailee.

9. Kaarlo J. Ståhlberg, 1919–1925

Ståhlberg on Suomen historian ensimmäinen presidentti, joka aloitti kautensa haastavassa tilanteessa.

Suomi oli kahtia jakautunut sodan jäljiltä.

– Oli vaativat tehtävä saada vuoden 1918 sodan haavat umpeutumaan, ja siinä Ståhlberg onnistui, Meinander sanoo.

Meinanderin mielestä Ståhlberg on yksi kolmesta Suomen historian parhaista presidenteistä. Hän oli tärkeässä roolissa Suomen hallitusmuodon ja perustuslain valmistelijana.

– Ståhlberg oli hyvin tärkeä hahmo. Hän kirjoitti perustuslain ja hallitusmuodon ja oli tasapainottava hahmo. Mielestäni on epäoikeudenmukaista, että hänet on tässä (kyselyssä) unohdettu.

"Laillisuusmies. Ensimmäinen presidentti, joka käänsi Suomen suunnan sisällissodasta vahvan demokratian tielle",  kyselyyn vastanneet kuvailevat.

10. Kyösti Kallio, 1937–1940 

Kallio oli Suomen presidentti talvisodan syttyessä. Hän toimi kansan yhtenäisyyden ja puolustustahdon symbolina.

Suomen menettäessä Karjalankannaksen vuoden 1940 Moskovan rauhansopimuksessa, Kallio vetosi suomalaisiin radiopuheellaan, ja kehotti kokoamaan voimat jälleenrakennukseen.

"Oli Suomen kokoava voima. Vaikeassa tehtävässä toisen maailmansodan alkaessa", kyselyyn vastanneet kuvailevat.

11. Pehr E. Svinhufvud, 1931–1937

Svinhufvud oli Suomen kolmas presidentti, joka muistetaan muun muassa Mäntsälän kapinan lopettajana.

Oikeistoradikaalin Lapuan liikkeen kannattajat valtasivat vuonna 1932 Mäntsälän suojeluskuntatalon ja vaativat hallituksen eroa. Tilanne uhkasi kärjistyä, kunnes presidentti Svinhufvud puuttui tilanteeseen.

Hän vetosi radiopuheessaan mellakoitsijoihin, minkä jälkeen kapina laantui.

Mäntsälän kapinan ratkaiseminen kasvatti presidentin arvovaltaa yli puoluerajojen.

Ennen presidentinkauttaan Svinhufvud johti silloista senaattia, kun Suomi itsenäistyi. 

"Merkityksellistä työtä kansan yhtenäistämisessä", eräs kyselyyn vastannut kuvailee.

– Hän oli laillisuusmies, Meinander kuvailee.

12. Lauri Relander, 1925–1931

Suomen historian toinen presidentti Lauri Relander oli vasta 41-vuotias noustessaan presidentiksi.

Hän aloitti kautensa haastavassa tilanteessa.

– Suomen demokratia oli hauras, ja Suomessa ilmeni sekä oikeisto- että vasemmistoradikalismia, Meinander sanoo.

Presidentti Relander suhtautui jokseenkin myönteisesti oikeistoradikaaliin Lapuan liikkeeseen, joka kuitenkin alkoi terrorisoida maata pahoipiteilyillä ja hyökkäyksillä valtiovaltaa kohtaan.

– Hän joutui presidentiksi juuri silloin, kun suomalaista yhteiskuntaa koeteltiin sisäpoliittisesti kaikkein eniten, Meinander sanoo.

Relander ansioitui muun muassa tekemällä Suomea tunnetuksi ulkomailla. Hän sai lempinimen Reissu-Lasse tehtyään tuon ajan mittapuulla useita valtiovierailuja Viroon, Ruotsiin, Latviaan, Tanskaan ja Norjaan. Matkat edistivät Suomen julkisuuskuvaa ulkomailla, mutta presidentin matkoihin suhtauduttiin kotimaisessa sanomalehdistössä myös kriittisesti.

"Relander vei Suomea ulkomaille", eräs kyselyyn vastannut kuvailee.

Ulkopoliittinen kokemus tärkein ominaisuus

Suomen seuraava presidentti valitaan vuonna 2024 vaaleissa.

MTV Uutisten kyselyssä selvitettiin myös, mitkä asiat ovat suomalaisille tärkeitä seuraavan presidentin valinnassa.

Vastaajat saivat valita viisi mielestään tärkeintä asiaa.

Kaikein tärkeimmiksi asioiksi nousivat kokemus ulkopolitiikasta, ymmärrys suomalaisten arjesta, vahva arvopohja, verkostoituneisuus kansainvälisesti, sekä kyky toimia puolustusvoimien ylipäällikkönä.

– Eivät nämä ole kovin yllättäviä (tuloksia), Meinander sanoo.

– Oma kantani on, että on hyvin olennaista, että henkilö on ulkopoliittisesti pätevä, ja että hänellä on kokemusta kansainvälisestä politiikasta. Tärkeää on, että hän ymmärtää mitä tapahtuu EU:ssa, ja EU:n suhteissa Venäjään.

Muita tärkeitä ominaisuuksia ovat Meinanderin mukaan yhteistyökyky sekä hallituksen että suomalaisen yhteiskunnan kanssa. 

Kyselyn toteutti MTV Uutisten toimeksiannosta Corefiner.

Kyselyyn toteutettiin internetpaneelina 3.-11. marraskuuta välisenä aikana.

8:13
Uutisaamussa käydään laajemmin läpi presidenttikyselyn tuloksia ja kuullaan kaikkien Suomen 12 presidentin aikana eläneen sotaveteraani Eero Blåfieldin arvio siitä, kuka heistä on kaikkein ansioitunein.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja