Toimittajamme Janne Hopsu on parhaillaan Jordaniassa Zaatarin pakolaisleirillä.
Jordaniassa on myös edustajia maahanmuuttovirastosta, suojelupoliisita ja vastaanottajakunnista. He haastattelevat Suomeen hakevia pakolaisia.
– Haastattelut ovat maan pääkaupungissa Ammanissa ja kestää keskimäärin puolitoista tuntia. Hakijoilta kysytään muun muassa, miksi he lähtivät Syyriasta, miksi he tulivat Jordaniaan ja miksi he haluavat Suomeen, Hopsu kuvaa valintaprosessia MTV Uutislivessä.
Myös Hopsu jutteli pakolaisten kanssa eilen Ammanissa. Hänen mukaansa pakolaiset tietävät todella vähän Suomesta.
– He hakevat Suomeen, koska YK:n pakolaisjärjestö UNHCR ehdottaa Suomea. Eivät he tiedä Suomesta paljon. Ruotsi tunnetaan paremmin, koska siellä on suuri syyrilaisyhteisö, Hopsu kertoo.
Tänään Hopsu on vieraillut Syyrian rajan tuntumassa sijaitsevalla Zaatarin pakolaisleirillä, joka kasvaa nopeasti. Varsinkin Syyriasta tulleiden ihmisten tilanne on todella huono.
Leirin olosuhteet ovat kuitenkin yllättävän hyvät.
– Pikkuhiljaa täällä on siirrytty teltta-asumisesta konttiasumiseen. Ihmiset ovat selvästi asettumassa aloilleen. He ovat huomanneet, ettei kotiinpaluu tapahdu pitkään aikaan, Hopsu kuvailee.
Syyriassa sadattuhannet ihmiset ovat loukussa sisällissotaa käyvien osapuolten ristitulessa ja humanitaarisen avun ulottumattomissa.
– Pakolaisleiriläiset ovat siinä mielessä onnellisia, että ruokaa ja juomaa saa joka päivä tietyn määrän. Ihmisten perustarpeet pysytään tyydyttämään, Hopsu arvioi.
Pakolaiset tervetulleita Närpiöön
Hyvät kokemukset ovat rohkaisseet länsisuomalaista Närpiön kaupunkia vastaanottamaan uuden pakolaisryhmän.
Kaupunki on ottanut aikaisemmin pakolaisia muun muassa Vietnamista ja Bosniasta. Närpiö ei aseta kansallisuudelle ehtoja, mutta seuraavan kahdenkymmenen kiintiöpakolaisen ryhmä saattaa tulla Syyriasta.
Närpiön kaupunginjohtaja Hans-Erik Lindqvistin mukaan kokemukset ovat olleet hyviä ja pakolaisten tuloon osataan valmistautua.
– Kyllä työpaikat ovat tärkeitä. Työttömyysaste on Närpiössä vain 3,6 prosenttia ja työpaikkaomavaraisuus yli 100 prosenttia. Tällä tavalla me rakennetaan, otetaan pakolaiset yksilöinä vastaan, ei ryhmänä vaan ajatellaan sitä ihmistä.
Lindqvistin mukaan työnantajien rooli on tärkeä.
– Täällä on paljon työnantajia esimerkiksi kasvihuonealalla.
Syyriasta tulee Suomeen tänä vuonna 500 pakolaista.