Tienvarsille tuskin pystytetään vielä kesäkuun alussa uusia liikennemerkkejä vähimmäisnopeudesta, jolla moottoriajoneuvolla liikkuvan on vähintään huristettava.
Mahdollisuus vähimmäisnopeuden määräämiseen sisältyy tuolloin voimaan tulevaan uuteen tieliikennelakiin, mutta toistaiseksi on auki, milloin näitä merkkejä oikeasti otetaan käyttöön.
– Voi olla, että tänä vuonna merkkejä tulee jo johonkin, mutta hyvin voi käydä niinkin, että vasta ensi vuonna. Mitään velvoitettahan merkkien käyttöön ei ole, kertoo tieliikenteen ohjauksen asiantuntija Tuomas Österman Väylävirastosta.
Mihinkään laajaan käyttöön vähimmäisnopeutta osoittavat liikennemerkit Östermanin mukaan tuskin missään vaiheessa tulevat.
Uudistuksen tarkoitus on ohjata mopoautojen ja traktoreiden tapaisia ajoneuvoja joko hitaamman liikenteen kaistoille tai kokonaan toisille reiteille.
Tuleva tieliikennelaki pakottaa näiden ajoneuvojen kuljettajat miettimään reittejään myös toisella tapaa. Moottoritiellä tai moottoriliikennetiellä liikkuvan ajoneuvon suurimman sallitun tai rakenteellisen nopeuden on oltava kesäkuun alusta 70 kilometriä tunnissa, kun nyt rajana on 50 kilometriä tunnissa, kertoo poliisitarkastaja Konsta Arvelin Poliisihallituksesta.
Eri kaistoilla eri nopeus
Vielä ei tiedetä, mille tieosuuksille vähimmäisnopeusmerkkejä ensimmäisenä tulisi. Östermanin mukaan yhtenä vaihtoehtona esillä ovat olleet pääkaupunkiseudun kehätiet, joissa on vähintään kolme kaistaa suuntaansa. Vähimmäisnopeus voitaisiin asettaa vasemmanpuoleiselle kaistalle, jotta hitaat ajoneuvot eivät eksyisi hidastamaan kaistan liikennettä.
Malli on tuttu vaikkapa Saksan moottoriteiltä, joissa jokaisella samansuuntaisella kaistalla on usein oma vähimmäisnopeutensa ja hitaimmat ohjataan oikeanpuoleiselle kaistalle.
Östermanin mukaan on mahdollista, että merkkiä voitaisiin käyttää yksikaistaisillakin teillä kieltomerkin tapaan eli koko tielle ei olisi menemistä, jos ajaa merkin osoittamaa nopeutta hitaammin.
Toistaiseksi on auki, millaisista kilometrivauhdeista vähimmäisnopeuksissa olisi kyse.
– Vähimmäisnopeus ei voi olla ainakaan yli 60 kilometriä tunnissa, jos nopeusrajoitus on 80 kilometriä tunnissa, Österman havainnollistaa.
Aivan tavallisilla tieosuuksilla vähimmäisnopeutta ei voida käyttää. Tämmöisiä ovat muun muassa kaikki tiet, joilla pyöräily on sallittu. Pyörällähän olisi mahdoton päästä esimerkiksi 50 kilometriä tunnissa -vähimmäisnopeuden vauhtiin, Österman vertaa.
Ruuhka ja ajokeli huomioon
Vaikka ykköstavoite ei olekaan painostaa arkoja autoilijoita painamaan kaasujalkaa, voidaan pykäliä soveltaa myös heihin. Poliisin silmin hitaat autoilijat eivät ole ongelma, mutta pääväylien liikenteen sujuvoittamiseen liikennemerkki voi olla kelpo ratkaisu.
– Vaihtoehtoisia reittejähän löytyy, jos haluaa rauhallisemmin ajella, Arvelin sanoo.
Vähimmäisnopeuden saa alittaa, jos liikenne jonoutuu tai ajokeli on kovin kehno. Törmäämistä toisen auton perään on siis turha yrittää selittää sillä, että muutoin oma vauhti olisi tippunut alle vähimmäisnopeuden.
Vähimmäisnopeutta rikkovalle voidaan määrätä 100 euron liikennevirhemaksu. Nopeusvalvontakameroista vasta äskettäin käyttöön otetut "supervalvontakamerat" pystyvät erottamaan, jos eri kaistoille on erilaisia määräyksiä ajonopeuksista.