Mönkäre: Suomalaisten pysyttävä töissä pidempään

65-vuotiaaksi töissä pysyy nykyään liian vähän väestöä, jotta hyvinvointimalliin perustuva yhteiskunta selviäisi rahanrei'istään. Mönkäre sanoo STT:n haastattelussa, että työssäpysymistä on tällä hallituskaudella tuettava riuskoin ottein.

Vuonna 2005 uudistettava eläkelaki palkitsee bonuksilla sen, joka jaksaa töissä jopa 68 vuoden ikään, mutta antaa halukkaille mahdollisuuden jäädä vanhuuseläkkeelle jo 63-vuotiaana pysyvästi pienemmin tuloin.

-Tässä ei ole kyse pakottamisesta vaan siitä tosiasiasta, että me emme saa säilytettyä hyvinvointiyhteiskuntaa, ellei työllisyysaste nouse. Jo ensi vuonna työelämään astuu vähemmän väkeä kuin sieltä lähtee pois. Se joukko, joka on nyt työelämän ulkopuolilla eri syistä - työttöminä tai vajaakuntoisina -, on saatava töihin, Mönkäre sanoo.

Työkyvyttömyyden takana ongelmatukku

Mönkäre sanoo ymmärtävänsä "sitä 54-vuotiasta työmiestä, joka valittaa, ettei kulumavikojen takia pääse eläkkeelle". -Jos omalääkäri on antanut näin ymmärtää, on iso pettymys, kun eläkettä ei myönnetäkään. Hän valittaa päätöksestä, ja kun asiaa tutkitaan, taustalta voi löytyä työuupumusta, huonoa työilmapiiriä, joskus jopa alkoholismia. Sen kulumavian takia hän ei eläkettä kyllä saa, eläkelausuntoja lääkäriaikanaan kirjoittanut ministeri sanoo.

Mönkäreen mielestä on väärin tulkita valtion työssäpysymisvaateita niin, että nyt kaikki työkyvyttömät pannaan töihin. Ministerin mukaan noin 80 prosenttia työkyvyttömyyden takia eläkettä hakevista sen myös ensimmäisellä lausuntokierroksella saa. Osasta eli 20 prosentista nousee julkisuudessa isompi haloo.

-Takana on usein kasautuneita ongelmia. Psyykkinen työkyky rapautuu äkkiä, kun alkaa tulla vastoinkäymisiä. Näitä ihmisiä on autettava jaksamaan työpaikalla ja työterveyshuollossa. Työn ja perhe-elämän sovittaminen, työntekijälle annettava arvostus, johtamistaidot ja työpaikkakiusaamisen poistaminen ovat keinoja, jotka on otettava paremmin käyttöön.

Aika jakaa hedelmiä

Suomen iskukyky on Mönkäreen mielestä nyt siinä terässä, että myös palkansaajaa pystytään tukemaan rahallisin kannustimin.

- Mahdollinen veroale ja tukien parannus samaan aikaan ovat tulosta siitä, että kahdeksan vuotta on tehty töitä valtiontalouden kunnostamiseksi. Nyt voidaan nauttia hedelmistä ilman pelkoa tulevasta.

Työtätekeviä palkitaan tällä hallituskaudella myös työn lomaan tehtävillä joustoilla: Isiä kannustetaan kuukauden isyyslomaan ja sitä kautta naisten työn tasa-arvoistamiseen, annetaan eka- ja tokaluokkalaisten vanhemmille laajempi vanhempainvapaa ja 18-22-vuotiaana töihin meneville oikeus eläkekarttumaan.

-Varsinkin lapsiperheille kannustimet ovat tärkeitä. Äitiysrahan, kotihoidontuen, yksinhuoltajalisän ja lapsilisien korotuksista on paljon valitettu, mutta kun niitä ei ole vuosikausiin nostettu, niin nyt nostetaan. Minusta on uskomatonta, että lapsilisiä voidaan ylipäänsä korottaa, kun kymmeneen vuoteen se ei ole ollut mahdollista, ministeri huudahtaa.

Yleisönosastokynäilijöille Mönkäre antaa isoäidin otteella hellähkön tukkapöllyn:

- Jos lapsiperheen äiti kirjoittaa, että kymmenen euron lapsilisän korotus ei ole mitään, on muistettava, mitä muuta meillä on. On maksuton esiopetus, nyt parannetaan lasten ilta- ja aamupäivähoitoa, on maksuton neuvolajärjestelmä ja subjektiivinen päivähoito-oikeus. En halua sanoa, että eläkää vaatimattomammin, vaan huomauttaa, että lapsiperheillä on jatkossa enemmän rahaa käytettävissään kuin aiemmin.

Terveysala remonttiin
Kunnat saavat sen sijaan Mönkäreeltä tiukkaa kritiikkiä terveyspalveluidensa järjestämisestä. Kuntien kyky taata palvelut tasaisesti koko väestölle heilahtelee riippuen siitä, asuuko kuntalainen "Halsualla vai Tampereella."

- Kansalliseen terveysprojektiin on varattu korvamerkittyä rahaa, jonka kunnat saavat, jos ne uudistavat terveyspalveluitaan. Se ei tarkoita pienten terveyskeskusten sulkemista, vaan erikoissairaanhoidon ja esimerkiksi yöpäivystysten keskittämistä. Terveyskeskus pitäköön itsenäisyytensä, jos kunnassa on yli 20 000 ihmistä. Mitä vähemmän väkeä, sitä enemmän terveyspalveluita on yhdistettävä.

-Yhteistyötä voi olla esimerkiksi sopimus siitä, että tämän kunnan terveyskeskuslääkäri toimii paikkaajana toisessa kunnassa, päivystysvuorot jaetaan keskenään ja että eri keskussairaalat erikoistuvat eri hoitoihin. Kotka ja Lappeenranta suunnittelevat sellaista työnjakoa, että lonkat leikataan toisessa ja selät toisessa keskussairaalassa, ministeri havainnollistaa.

-Varmaan se tarkoittaa sitä, että potilaan matka vaativamman vaivan hoitoon pitenee. Meillä vain ei yksinkertaisesti ole varaa pitää vierekkäisissä terveyskeskuksissa tai sairaaloissa saman alan erikoislääkäreitä, kun niitä on vaikea saada muutenkin.

Perho arvostelee Mönkäreen ehdotusta Kelan hoidosta

Edellinen sosiaali- ja terveysministeri ja eduskunnan Kela-valtuutettujen puheenjohtaja Maija Perho arvostelee Mönkäreen ehdottamia keinoja Kansaneläkelaitoksen rahapulan helpottamiseen. Mönkäre on sanonut STT:n haastattelussa, että Kelan rahavajeen korjaamiseksi olisi pantava syyniin ansiosidonnaiset etuudet kuten sairauspäivärahat ja yksityislääkärin antama hoito ja tutkimus.

Perhon mukaan yksityislääkärien sairaanhoitokorvaukset ovat vain minimaalinen osa sairausvakuutuksen korvausmenoista. Niillä kuitenkin tuotetaan miljoonia lääkärissäkäyntejä.

- Ne puolestaan vaikuttavat siihen, että sairauslomista ei tule niin pitkiä kuin siinä tapauksessa, että joutuu jonottamaan lääkärille pääsyä, Perho huomauttaa.

-Yksityislääkäripalvelujen korvauksen vähentäminen tai poistaminen tuottaisi toisaalla sairausvakuutusjärjestelmässä lisämenoja, Perho katsoo.

Mönkäre sanoi haastattelussa, että yksityiselle puolelle maksettavaa sairausvakuutuskorvausta voisi verrata elinkeinotukiin. Perhon mielestä vertaus on väärä. Kysymys on hänen mukaansa potilaalle tulevasta korvauksesta.

(MTV3 - STT)