Kuritusväkivalta on ollut kiellettyä Suomessa vuodesta 1984, mutta tutkimusten mukaan vanhemmat turvautuvat silti ajoittain väkivaltaan arjessa. Ensi- ja turvakotien liitto aloittaa kampanjan tavan kitkemiseksi.
Kampanja nimeltä Kasvatuspuntari kannustaa vanhempia pohtimaan omia kasvatustapojaan, joista voi keskustella myös asiantuntijoiden kanssa verkossa.
Tutkimusten mukaan vanhemmat, jotka ovat omassa lapsuudessa kokeneet kuritusväkivaltaa, turvautuvat siihen helpommin myös itse kasvattajina. Liitto huomauttaa, että oma kasvatushistoria tulisi ottaa puheeksi jo neuvolassa ja että omia kasvatustapoja ja tavoitteita pitäisi pohtia jo ennen lapsen ensimmäistä uhmaikää.
Liiton mukaan suomalaisten asenteet kasvatuksellista väkivaltaa kohtaan ovat 30 vuoden aikana muuttuneet tasaisesti kielteisemmiksi, mutta lievää väkivaltaa ei aina tunnisteta lapselle haitalliseksi.
Toistuva pelko altistaa sairauksille
Luunapit, tukkapölly, töniminen, lapsen kovakourainen käsittely, lapsen uhkailu, pelottelu, haukkuminen ja jatkuva huutaminen luokitellaan kaikki lieväksi väkivallaksi.
– Jokainen haluaa lapselleen hyvää, mutta monilla vanhemmilla ei ole riittävästi myönteisiä keinoja selvitä arjen haastavista tilanteista, sanoo liiton suunnittelija Johanna Matikka tiedotteessa.
Liitto huomauttaa, että lapsi joka pelkää, oppii, että ylivallalla voittaa. Toistuva pelko aiheuttaa liiton mukaan lapsen elimistössä fysiologisia muutoksia, joilla on suora vaikutus lapsen terveyteen. Pitkittynyt stressi altistaa lapsen monenlaisille sairauksille sekä oppimis- ja keskittymisvaikeuksille, liitto huomauttaa.
On muitakin keinoja, kuten nämä
Liitto antaa vinkkejä vaikeiden tilanteiden ennakointiin. Esimerkiksi kiireisissä arkiaamuissa temppuilevan lapsen kanssa voi kiehahtaa herkästi yli.
Muutaman minuutin väljemmät aikataulut helpottavat kiirettä. Kun aikuinen huomaa hermojensa kiristyvän, muutama syvä hengitys laskee tutkitusti stressitasoa ja rauhoittaa oloa, liitto neuvoo.