18-vuotiaana aivoinfarktin saanut Mona Moisala on nykyään aivotutkija. Häntä haastateltiin Huomenta Suomessa.
Yhtenä aamuna abivuonna Mona Moisala heräsi siihen, että hän näki vain värejä. Olo oli sekava ja tasapainossa ongelmia. Myöhemmin selvisi, että hän oli saanut yön aikana aivoinfarktin, joka oli vaurioittanut kolmea aluetta aivoissa.
Aivoinfarktin yleisin syy on aivovaltimon veritulppa. Syytä Monan aivoinfarktiin ei kuitenkaan ikinä löydetty.
– Olin ihan terve nuori nainen. Ei ollut mitään ongelmia verenpaineen kanssa eikä oikeastaan sukuhistoriaakaan tästä. Se (syy) jää aika lailla mysteeriksi. Ehkä siinä on välillä sitten ihan sattumakin pelissä, Mona sanoi lähetyksessä.
Ammatinvalintaan vakava tapahtuma vaikutti hyvinkin paljon. Ennen infarktia Mona oli ajatellut lähtevänsä opiskelemaan kauppatieteitä. Hän piti sitä järkevänä alana, josta saisi hyvän ammatin.
– Sitten kun infarkti tuli, minulle jotenkin heti valkeni – sairaalassa oli paljon aikaa ajatella asioita –, etten halua käyttää aikaani siihen, että opiskelen ja teen työkseni jotain, mikä minua ei ollenkaan kiinnosta. Siinä ei ole mitään järkeä. Aloin miettiä, mikä oli esimerkiksi lukiossa kaikista mielenkiintoisin kurssi. Heti tuli mieleen, että neuropsykologia.
Mona päätyi opiskelemaan alaa ja on nykyään aivotutkija. Omasta aivoinfarktista häntä muistuttaa lähinnä selkeimmäksi oireeksi jäänyt näkökenttäpuutos.
– Minulla on koko vasen puoli näkökentästä ihan musta käytännössä. Se ei tule ikinä siitä muuttumaan, se on pysyvä oire. Sitten on ehkä sellaista hajamielisyyttä, jonka lähinnä läheiset huomaavat. Yleensä pystyy kyllä tsemppaamaan sen verran, että muut eivät ehkä huomaa sitä ollenkaan, Mona sanoi.