Modernia puurakentamista Espoon Friisilässä

Keskeinen tavoite on ollut tarjota pientalotuotantoon myös vähän erilaisempaa tuotetta: hiukan nykyaikaisempaa ja modernimpaa myös maksukykyiselle ja korkeasta arkkitehtuurista arvostaville asiakkaille.
Tavoitetta on toteutettu yhteistyössä teollisuuden ja kunnan kanssa.

Friisilä poikkeaakin tavanomaisesta tarjonnasta siten, että se on selvästi persoonallisempi. Suurin osa taloista on yksitasoisia; yleensähän se kokoiset ovat helposti kaksitasoisia. Tavanomaisuudesta poikkeaa myös se,
että koko alue on suunniteltu yhtenä kokonaisuutena - istutukset, kulkuväylät, lamput.

Friisilässä on modernin puurakentamisen keinoin etsitty ratkaisuja siihen, kuinka asukkaiden yksilöllisiin tarpeisiin pystytään vastaamaan kustannustehokkaasti ja teollisesti rakentaen. Tämä on asettanut omat
erityishaasteensa kaikille osapuolille, mutta erityisesti suunnittelijoille.

Pauliina Vihinen, arkkitehti:

Tavoitteenahan on ollut individualistinen asuntoalue nimenomaan asukkaan lähtökohdasta, muistuttaa arkkitehti Pauliina Vihikainen. Pääajatus on ollut luoda asukkaalle tunne omasta omakotitalosta, vaikka se onkin kytketty.

Lähtökohdaksi valittiin se, että maantasoa korotetaan ja tehdään asunnoista pääasiassa yksikerroksisia. Piha-alueen ja ulko- ja sisätilojen yhdistäminen oli keskeinen tekijä, täsmentää arkkitehti Juha Kronlöf.
Keskeistä oli myös avoimuus ja se, että rakennukset ovat yksittäisiä, puikkomaisia massoja. Niissä on nivelosa, joka voi muuttua asukkaiden toivomuksen mukaan paljonkin: siinä on työhuonetta, viherhuonetta, autokatoksia, pergoloita ja terasseja eri muunnelmina.

Puurakentamisen suomalainen perinne kasvaa, kehittyy - ja kansainvälistyy

Ajatuksena oli, että asukkaat pääsevät itse vaikuttamaan ratkaisuihin. esimerkiksi ulkotilojen - terassin ja autotallin - kohdalla itse kukin on soveltanut niitä sillä tavalla kuin itse tarvitsee. Sisätilamuutokset olivat
arkkitehtien mukaan helppoja toteuttaa.

Friisilässä miellyttää erityisesti Suomessa niin perinteinen rakennusmateriaali, puu ja sen hiukan nykyaikaisempi käyttäminen. Perinne yhtyy silti hyvin moderniin:

Toimistomme tekee aina pientaloihin pitkät räystäät ja mielellään korkeat sokkelit, Vihinen huomauttaa. Kyllä tässä on lähdetty aivan varman päälle puurakentamisesta, jotta alue kestää myös rakenteellisesti.

Tässähän haettiin vähän uudenlaista ilmettä puutalorakentamiseen, Kronlöf sanoo. Esimerkiksi julkisivuissa on käytetty liimapuulankkua. Ikkunaseinäelementit ovat kertopuuta joka on valkolakattu, räystäiden
alapinta on vaneria, ja kertopuuelementeistä ovat myös katot. Palotekniset ratkaisut on toteutettu niinikään puulla: rakennukset toisiinsa liittävissä paloseinissä on kaksoisseinärakenne.

Rakennusteollisuudelle kohde on ollut hyvin mielenkiintoinen ja haastava. Johtaja Lauri Palojärvi, Finnforest Oyj:

Teollinen rakentaminen on keino tuoda rakentamisen kustannukset järkevälle tasolle. Puutuoteteollisuudelle, jolla Suomessa jo valmiiksi vahva asema pientalojen rakentamisessa tämä on ollut ensimmäinen konkreettinen
rakennuskohde, jossa voidaan näyttää mihin voidaan päästä, kun rakentamisen prosessia teollistetaan.

Palojärven mukaan tässä haetaan massaräätälöinnin optimaalista kohtaa. Asukkaiden "täsmätarpeisiin" on vastattu toimittamalla runsaasti toiveiden mukaisia varusteita.

Kun verrataan tätä esimerkiksi käsin tehtyyn rintamamiestaloon - tai precut-järjestelmään, kuten Porvoon Länsirannassa - niin voidaan sanoa, että teollistamisessa on menty selvästi eteenpäin ja silti kyetty pitämään
erittäin hyvin kiinni massaräätälöinnin periaatteesta. Ja käsityksemme mukaan siinä voidaan edelleen mennä vielä jonkun verran pidemmälle.

Siksi elementtikapasiteettiin ollaan investoimassa tuntuvasti - Finnforest tilaelementtien osalta ja Palojärven arvion mukaan myös pk-teollisuus tulee varmasti olemaan vahvasti mukana erikoistuneiden varusteluelementtien, ikkuna-, porras- ja muiden elementtien valmistajana.

Samoin arvioi tilannetta Skanska-kodit Oy:n suunnittelupäällikkö Pekka Sokka:

Tässä on vielä paljon mahdollisuuksia käyttämättä. Se yhteistyö, jota nyt on tehty teollisuuden kanssa on opettanut meitä ymmärtämään teollisuutta - ja varmasti myöskin teollisuutta ymmärtämään rakentamista. Tässä on tehty paljon sellaista kehitystyötä, jota halutaan nyt jatkaa ja jatkojalostaa.

Eivätkä mahdollisuudet rajoitu vain kotimarkkinoille. Palojärvi:

Seuraava iso hyppäys liittyy siihen, kun osaaminen kootaan ja tuotteistetaan ja sitä ryhdytään tosissaan kansainvälistämään. Silloin suomalaisella rakennusteollisuudella on kyllä varsin hyvät mahdollisuudet -
erityisesti Itämeren ympärillä suorastaan erinomaiset.

Modernia puurakentamista on tulossa lisää. Alkavalla viikolla julkistetaan Helsingin Myllypuroon rakennettavan alueen suunnittelukilpailun tulokset.

(JKA 14.3.2004)