Miten toimisit, jos uskomuksesi vastakohta olisi totta? Näin otat vastuun elämästäsi ja ajatuksistasi

Epäreilustakin tilanteesta voi löytää opetuksen, jos osaa katsoa. – Ajatuksen ja läsnäolon voiman ydin on se, että hyvin iso osa elämässä tapahtuvista asioista on niitä, jotka luomme tavalla tai toisella itse. Tämä on monelle ikävä ajatus, koska se tarkoittaa, että meidän pitäisi ottaa vastuu elämästämme, life coach neuvoo.

Kuka on vastuussa elämästäsi? Luovatko ajatukset todella todellisuutemme?

Life coach ja New.me-verkkopalvelun perustajajäsen Maaretta Tukiainen uskoo paitsi ajatuksen, myös intuition voimaan.

– Intuitiotutkimuksen piirissä on todisteita siitä, että eri ihmisten intuitio toimii vähän eri tavalla. Tärkeintä on, että oppii tuntemaan oman intuitionsa toimintatavan, sen sijaan että yrittäisi matkia muita ja käyttää jotain valmista sapluunaa. Meissä jokaisessa sisäinen viisaus on omanlaistaan. Sille pitäisi uskaltaa herkistyä ja saada sen voima käyttöön. Sen jälkeen voi alkaa tapahtua ihmeitä, hän toteaa.

Intuitiota voi opetella esimerkiksi tietoisen syömisen avulla. Pysähdy kuutelemaan itseäsi ja kehoasi. Mitä kehosi tarvitsee?

– Jos tulee sellainen olo, että mieli tekee sitrushedelmiä, niin saattaa hyvin olla, että tähän aikaan keväästä on C-vitamiininpuutosta ja olisikin tosi viisasta syödä vaikka appelsiini. Mutta jos emme edes pysähdy kuuntelemaan kehomme tarpeita, työnnämme helposti suuhun mitä sattuu, Tukiainen kuvaa.

– Tämä oppi on isoäidiltäni. Ennen vanhaan ihmiset osasivat kuunnella kehoaan paljon paremmin kuin nyt. Keho on viisas. Meidän pitäisi vain pysähtyä kuuntelemaan sitä.

Realismi on järkevän ihmisen vaihtoehto?

Jos lähipiiri sattuu pitämään intuitiivista toimintaa hölynpölynä, asenteita voi muuttaa omalla esimerkillään. Omalla elämällään voi osoittaa, että intuition käyttö antaa hyviä tuloksia; se parantaa elämän laatua. Kohta elämä alkaa ulkopuoliseenkin silmään näyttää onnelliselta ja tasapainoiselta.

– Uskon esimerkin voimaan ja keskustelevaan lähestymiseen. Siihen, ettei lähtökohtaisesti ajattele, että nyt minä tiedän, miten tämä menee, Tukiainen neuvoo.

Mutta eivätkö turha unelmointi ja kehohaihattelu vain johda suuriin pettymyksiin? Ei arjessa tapahdu ihmeitä. Pessimismi on realismia, ja realismi on järkevän ihmisen vaihtoehto!

Tukiainen kannustaa haastamaan lähipiirin negatiivisen asenteen.

– Voisi kysyä, että voitko olla sataprosenttisen varma, että uskomuksesi on totta. Miten toimit, kun ajattelet noin? Miten toimisit, jos ajattelisit, että tuon ajatuksen vastakohta on totta? Tukiainen kehottaa miettimään.

– Tuo voi olla monelle aika rankka kysymyssarja. Se on peräisin Byron Katien Ilon tuhat nimeä -kirjasta. Kysymysten avulla voi tarkastella, missä määrin itse osallistuu oman todellisuutensa luomiseen. Ajatuksen ja läsnäolon voiman ydin on se, että hyvin iso osa elämässä tapahtuvista asioista on niitä, jotka luomme tavalla tai toisella itse. Tämä on monelle ikävä ajatus, koska se tarkoittaa, että meidän pitäisi ottaa vastuu elämästämme sen sijaan, että syytämme siitä olosuhteita, muita ihmisiä tai itsemme ulkopuolisia asioita.

Älä ota sitä henkilökohtaisesti

Kävelen kadulla. On ilta. Yhtäkkiä kulman takaa hypähtää ryöstäjä. Laukku tänne!

Miten tällaisesta tilanteesta voisi ottaa vastuun? Enhän minä tehnyt mitään! Kiitollisuus ryöstön kohteeksi joutumisesta kuulostaa jopa naurettavalta.

– Neuvoisin suhtautumaan asiaan niin, ettei sitä ota henkilökohtaisesti itseensä kohdistuvana loukkauksena. Itse ryöstämisen teko oli kuitenkin enemmän tuon toisen ihmisen omaan elämään liittyvää valinta, sinä nyt vain satuit kohdalle, Tukiainen kuvaa.

– Jos kohtaa omassa elämässään vaikean asian tai menetyksen, joka liittyy omiin valintoihin ja niiden seurauksiin, kannattaa pysähtyä miettimään. Mitä voin tästä oppia? Miten voin suhtautua kiitollisuudella siihen, mitä on tapahtunut?

Tukiainen myöntää, että vaikean kokemuksen jälkeen voi olla haastavaa olla positiivisilla mielin tai ylipäätään löytää mitään hyvää tilanteesta.

– Mutta voi olla, että siitä seuraa jotakin, jonka avulla saat oivalluksen. Ehkä joku näki ryöstön, tuli auttamaan ja sait uuden ystävän. Ehkä oli hyvä, että olit vähän aikaa ilman lompakkoa, koska pysähdyit miettimään, mikä on tarpeellista ja tärkeää. Useimmiten on mahdollista löytää tapahtumille jokin merkitys. Tosin yleensä sen oivaltaa vasta jälkikäteen, hän sanoo.

Tukiainsen mukaan tärkeintä on hyväksyä tapahtunut: minut ryöstettiin, piste. Mitäs nyt? Ei kannata tuhlata energiaa miettimällä, miksi juuri minut ryöstettiin ja millä oikeudella joku ylipäätään ryöstää ketään.

– Välillä maailmassa tapahtuu asioita, joille emme tiedetä syytä. Ne ovat kaikkein vaikeimpia hyväksyä: miksi minulle kävi näin, ja tuolle toiselle ei? Se on osa elämän mysteeriä, Tukiainen kuvaa.


Lue myös:

Loppuunpalanut Lorenz Backman: Talot kaatuivat päälle (Huomenta Suomi 20.3.2014)


Maria Aarnio, maria.aarnio(at)mtv.fi

Lue myös:

    Uusimmat