Kesäaikaan siirtyminen näkyy työpaikoilla: Tunnelma on hiljainen ja moni potee väsymystä. Kesäaikaan siirtyminen sekoittaa sisäistä kelloa, mutta sen raiteilleen siirtämistä voi helpottaa.
Kesäaikaan siirrytään aina maaliskuun viimeisenä sunnuntaina varhain aamuyöstä, jolloin kellot siirretään klo 3.00:sta 4.00:ään
Kesäaikaan siirtyminen on elimistölle raskasta – etenkin, jos kellojen siirtoon ei ole valmistautunut millään tavalla. Väsymys voi tuntua jopa muutaman päivän, jopa viikonkin, jollei unirytmiin kiinnitä huomiota.
Pahimmillaan kellojen siirtäminen voi aiheuttaa päiväväsymyksen lisäksi päänsärkyä, muistihäiriöitä ja yleistä heikotusta.
Melatoniinia ja liikuntaa
Melatoniini, eli pimeähormoni, saattelee uneen nopeasti ja auttaa heräämään helpommin, sillä se reagoi valoon. Sitä tuottavat aivoissa sijaitsevan käpyrauhasen solut yön aikana, mutta melatoniinia on mahdollista ottaa myös purkista.
Melatoniinin avulla kehon lämpö ja vireystaso laskevat, ja se nopeuttaa nukahtamista. Se myös viestii elimistölle yön pituudesta, eli valon lisääntyessä herääminen on helpompaa.
Auringonvalo ja liikunta ovat hyvää hoitoa, joten käy tänään kunnon lenkillä vielä kun on valoisaa. Vietä sen jälkeen ilta rauhallisesti ilman televisiota tai tietokonetta, sillä niiden välittämä valo pitää sinut hereillä nukkumaanmenoajan ollessa käsillä.
Mene nukkumaan viimeistään siihen aikaan kuin yleensäkin, mutta jos koet olosi väsyneeksi, voit mennä sänkyyn jo tuntia aikaisemmin. Varo kuitenkin tekemästä sitä virhettä, että menet petiin useaa tuntia ennen normaalia nukkumaanmenoaikaasi. Pahimmassa tapauksessa heräät juuri, kun sinun todella pitäisi mennä petiin, jolloin rytmisi on auttamattomasti sekaisin.
Lähde: Parttinen & Huovinen. Unikoulu aikuisille. WSOY 2011.
(MTV LIFESTYLE)