Eduskunta on hyväksynyt tänään esityksen, jolla yleinen subjektiivinen päivähoito-oikeus siirtyy historian lehdille.
Kun aiemmin kuka tahansa on voinut saada lapselleen kokopäiväisen paikan varhaiskasvatuksessa, jatkossa osalle tarjotaan enintään 20 viikkotunnin paikkaa. Käytännössä se tarkoittaa esimerkiksi neljää tuntia päivässä tai kolmea vajaan seitsemän tunnin mittaista hoitopäivää.
Subjektiivinen oikeus varhaiskasvatukseen säilyy kuitenkin osassa kuntia. Esimerkiksi Helsinki ja Turku ovat päättäneet, että ne eivät ota eduskunnan nyt mahdollistamia rajauksia käyttöön.
MTV Uutiset kokosi kiinnostavia käytännön kysymyksiä. Vastausten osalta on konsultoitu opetusministeriön neuvottelevaa virkamiestä Tarja Kahiluotoa.
Keitä päivähoito-oikeuden rajaus puolipäiväiseksi koskee?
Oikeus varhaiskasvatukseen rajataan puolipäiväiseksi, jos toinen vanhemmista hoitaa perheen toista lasta kotona tai on työttömänä. Oikeus rajautuu myös silloin, jos vanhempi on vuorottelu- tai virkavapaalla, virantoimituksesta pidätettynä tai lomautettuna. Laajaan päivähoitoon ei ole oikeutettu myöskään sellaisen lapsen vanhempi, joka tekee alle 80-prosenttista työaikaa.
Entä jos oma työnkuva on repaleinen niin, että välillä työtä on enemmän ja välillä vähemmän?
Hoitoajan laajuus perustuu ensisijaisesti vanhemman omaan ilmoitukseen työajastaan. Hallitus myöntää, että varhaiskasvatushenkilöstö ei pysty arvioimaan työn, opiskelun tai yrittäjyyden päätoimisuutta. Tarpeen mukaan voidaan tukeutua esimerkiksi työ- ja elinkeinoviranomaisen antamaan työvoimapoliittiseen lausuntoon.