Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen vastaa lukijoidemme liikenneturvallisuusaiheisiin kysymyksiin joka perjantai. Lähetä oma kysymyksesi osoitteeseen autot(a)mtv.fi.
Katso pääkuvan videolta, miltä vuoden suurimmassa autotapahtumassa näyttää.
Kysymys: Mitä tulee huomioida, kun hyppää itselleen tuntemattoman auton rattiin? Entä millaisiin asioihin kannattaa lyhyellä koeajolla kiinnittää huomiota?
Vastaus: Tänään käynnistyi autoilun megatapahtuma, Auto 2018. Helsingin Messukeskuksessa on koeajettavana lähes 200 uutta autoa 29 eri merkiltä. Koeajolle lähtijän on kuitenkin syytä huomioida tiettyjä asioita turvallisuuden varmistamiseksi ja parhaan hyödyn saamiseksi.
Vaikka kuljettaja olisi kuinka kokenut tahansa, voi vahinko sattua. On tärkeää, että pelisäännöt on sovittu etukäteen, riippumatta siitä, onko kyse auton koeajosta, vuokraamisesta, lainaamisesta vai jostain muusta.
Esimerkiksi viikonlopun messuilla jokaisen koeajan pitää rekisteröityä ennakkoon. Koeajo varataan henkilökohtaista koeajonumeroa käyttäen. Rekisteröitymisen yhteydessä sitoutuu noudattamaan annettuja ohjeita ja sääntöjä. Samalla hyväksyy sopimusehtojen mukaisen omavastuuosuuden.
Aina ennen vieraalla autolla lähtöä sekä luovuttajan että vastaanottajan tulisi tutkia yhdessä ja merkitä ylös auton virheettömyys tai virheet (siis kolhut, naarmut, kiveniskemät tuulilasissa yms.). Vastaava syyni tulee tehdä yhdessä myös autoa palautettaessa.
Kitkat vai nastat? Ajonvakautuksella vai ilman?
Kuljettajan on syytä vilkaista, mitkä renkaat autossa on alla. Syksyllä tai keväällä autossa voi olla jopa keliin sopimattomat renkaat, jos talvirenkaiden alle laittoa on syksyllä yritetty lykätä tai pois ottoa keväällä kiirehtiä.
Myös se, onko autossa nasta- vai kitkarenkaat, on kuljettajalle olennainen tieto. Kitkarenkaat yllättävät helposti nastarenkaisiin tottuneen kuljettajan jäisellä pinnalla.
Uusissa autoissa on aina ABS-jarrut ja ajonvakautusjärjestelmä. Vanhemman auton puikkoihin hypättäessä asia on syytä varmistaa, koska järjestelmien kanssa kuljettajalta edellytetään tietyissä ääritilanteissa erilaista toimintaa kuin silloin, jos niitä ei ole.
Ajoasento kuntoon
Käytä aikaa hyvän ajoasennon säätämiseen ennen koeajolle lähtöä. Näin saat varmistettua, että penkin ja ohjauspyörän säätövarat ovat riittävät.
Tyypillisesti säädettävissä ovat ainakin istuimen korkeus, etäisyys polkimiin, selkänojan kaltevuus, ristiselän tuki ja pääntuki. Useimmissa nykyajan autoissa ohjauspyörä on säädettävissä paitsi korkeus – myös syvyyssuunnassa.
Mikäli auto tulee myös muiden perheenjäsenten käyttöön, on säätöjen riittävyys varmistettava myös heidän osaltaan.
Kun ajoasento on oikein säädetty, onnistuu auton hallinta kurottelematta, näkyvyys autosta ulos on mahdollisimman hyvä ja onnettomuuteen jouduttaessa turvalaitteet toimivat suunnitellusti. Ajoasennon säätämisen jälkeen on säädettävä vielä peilit ennen liikkeellelähtöä.
Valojen toimintaperiaate ja hallintalaitteet
Nykyään valtaosassa uusia autoja on niin sanotut päiväajovalot. Päiväajovaloilla ajettaessa eivät auton takavalot välttämättä pala ollenkaan. Kuljettajan tulisikin varmistaa, mihin asentoon auton valokatkaisija tulee kääntää, jotta takavalot varmasti palavat.
Ennen ajoon lähtöä on syytä perehtyä myös siihen, miten kauko-, sumu- ja pysäköintivalot kytketään päälle ja pois. Myös muiden peruslaitteiden, kuten pyyhkijöiden, pesimien ja eri lämmittimien käyttö on syytä harjoitella jo etukäteen. Näin esimerkiksi lasien huurtuminen ajon aikana pystytään estämään ilman, että huomio karkaa pois olennaisesta – liikenteestä.
Koeaja kiinnostavimmat yksilöt myöhemmin uudelleen
Viikonlopun messutapahtumassa on oivallinen mahdollisuus vertailla eri autoja ajamalla niitä käytännössä lähes peräkkäin. Koeajolle varattu 20 minuutin aika on kuitenkin todella lyhyt ja rajoittaa koeajolenkin muutaman korttelin mittaiseksi. Tänä aikana ehtii lähinnä fiilistelemään ajoasentoa, ajotuntumaa, hallintalaitteiden käyttöergonomiaa ja auton äänimaailmaa.
Kiinnostavimmat yksilöt kannattaakin koeajaa myöhemmin uudelleen niin, että koeajoon tulee varattua riittävästi aikaa. Tällöin koeajoon pystyy pelkän korttelikierron sijaan sisällyttämään ajamista vaihtelevilla taajama- ja maantienopeuksilla. Erityisesti kannattaa kiinnittää huomiota auton ominaisuuksiin ja käyttömukavuuteen juuri sellaisessa ympäristössä, jossa eniten ajaa.
Jos ajaa paljon pimeällä, on myös auton valojen tehokkuus päästävä toteamaan ennen ostopäätöstä. Tämä onnistuu parhaiten koeajamalla autoa myös pimeällä. Tällöin on syytä kiinnittää erityistä huomiota erikseen sekä lähi- että kaukovalojen kantamaan.
Varustetaso saattaa vaikuttaa valojärjestelmään – moottorikoon muutos myös alustaan
Käytettyä autoa ostettaessa koeajo ajetaan luonnollisesti juuri sillä autolla, jota ollaan ostamassa.
Uusien autojen kaupassa toimintatapa on yleensä sellainen, että koeajo ajetaan liikkeen esittelyautolla. Tällöin kuluttajan on tärkeä hahmottaa, miltä osin esittelyauto ja tilattava auto eroavat toisistaan.
Vaikka kyseessä olisivat saman merkkiset ja malliset autot, saattaa niiden eri varustetasoissa olla todella paljon eroja. Jos esittelyauton varustetasoon ovat kuuluneet halogenvalot ja päätyy tilaamaan auton sellaisella varustetasolla, johon kuuluvat led-valot, saattaa edessä olla yllätys – se, onko yllätys positiivinen vai negatiivinen, riippuu automerkistä.
Vastaavasti auton moottorinkoko saattaa vaikuttaa myös käytettyihin alustaratkaisuihin, kuten taka-akselistoon. Tämä ei näy äkkiä katsottuna ulospäin, mutta sillä saattaa olla iso vaikutus auton ajettavuuteen ja alustan säätömahdollisuuksiin.
Suosittelen, että kannattaa pyrkiä koeajamaan moottoriltaan, vaihteistoltaan, valojärjestelmältään, alustaratkaisuiltaan ja muilta varusteiltaan mahdollisimman samanlainen auto, jonka tilaamista suunnittelee. Näin välttyy varmimmin ikäviltä pettymyksiltä.
MTV Uutiset