Keskustelua vähemmistöyhteisöihin kuuluvien naisten asemasta ja oikeuksista pidetään usein herkkänä keskustelunaiheena. Samalla esimerkiksi tyttöjen sukuelinten silpominen koskee myös lapsia suomalaisessa yhteiskunnassa. Ongelmakohtia tulee kritisoida, vaikka pelkona on, että rasistiset tahot käyttävät puhetta hyväkseen, sanoo ihmisoikeusvaikuttaja.
Tyttöjen sukuelinten silpomisen asiantuntija ja ihmisoikeusvaikuttaja Ujuni Ahmed kritisoi MTV Uutisten haastattelussa sitä, että yhteiskunnallisesti vaikuttavat tahot pitävät vähemmistöyhteisöjen, kuten muslimiyhteisöjen, sisäisiä ongelmia liiankin sensitiivisenä keskustelunaiheena.
Ahmed kokee, että keskustelu vähemmistöyhteisöjen ongelmista on jätetty liiaksi yhteisöaktiivien ja yhteisöjen itsensä harteille. Laaja, aktiivinen ja osallistava yhteiskunnallinen puhe aiheen ympärillä puuttuu.
Lue myös: Miksi maahanmuuttajayhteisöjen ongelmista ei uskalleta puhua?
Ahmedin mukaan sensitiivisyyteen vetoaminen puhumattomuuden syyksi on ”keino ulkoistaa ongelma pois itseltään”.
– Ajattelen, että sensitiivisyys on tekosyy. Jos haluamme oikeasti suojella lapsia, nuoria ja tyttöjä, voimaannuttaa heitä ja saada heidän äänensä kuuluviin yhteiskunnassa, niin silloin me puututaan näihin asioihin.
Yksi ääni edustamassa koko yhteisöä
Ahmed kritisoi keskustelutapaa, jossa esimerkiksi muslimiyhteisön sisäiseen ongelmaan liittyen julkisuuteen tuodaan yksittäisen henkilön ääni edustamaan koko yhteisöä.
– Keskustelu on usein sellaista, että joku sanoo, että ”minä en kohtaa tällaista ja tämä on minun oma valinta”, ja sitten ajatellaan, että hän edustaa esimerkiksi kaikkia vähemmistönaisia. Sitten on toisia, jotka sanovat kokeneensa kunniaan liittyvää väkivaltaa, ja sitten ajatellaan, että kaikki musliminaiset tai maahanmuuttajanaiset ovat kokeneet samaa, Ahmed sanoo.
