Lähi-idän pakolaiskriisi koettelee paitsi sodan jaloista pakenevia myös Eurooppaa. Kuvat hädästä ja sodista leviävät mediassa, myös lasten nähtäväksi.
Vaikka vanhempi kuinka yrittäisi suojella, eivät lapset välttämättä välty kuvien näkemiseltä tai kriisin ympärillä käytävältä keskustelulta. Tulisiko lapsen kanssa puhua tilanteesta?
Se, miten lapselle tulisi puhua pakolaiskriisistä ja ihmisten hädästä riippuu lapsen iästä ja siitä, onko lapsi tietoinen tilanteesta.
– Jos lapsi on huomannut kriisin lehti- tai televisiouutisista, niin asiasta pitää ilman muuta puhua. Pieni lapsi ei toivottavasti joudu uutisia seuraamaan, sanoo lastenpsykiatri, pari- ja perheterapeutti Janna Rantala.
– Vanhemmalle lapselle kertoisin aivan rehellisesti, että näissä maissa mistä he tulevat, ihmiset eivät enää saa elää rauhassa ja ovat siksi lähteneet pakoon. He ovat ehkä joutuneet jättämään koko omaisuutensa tai ovat saaneet ottaa mukaansa vain sen yhden repun – heillä ei ole mitään muuta, ja he yrittävät päästä paikkaan missä on turvallista.
Ole rehellinen
Usein varsinkin pienempiä lapsia mietityttää voiko meillekin käydä niin, miksi näitä ihmisiä ei auteta, tai kenen syy se on, lastenpsykiatri Rantala sanoo. Lapselle kannattaa olla rehellinen.
– Itse olen kertonut, että kyllä Suomessakin on tällaisia aikoja ollut, jolloin lapsia lähetettiin sotalapsina pois tai muualta Suomesta on tultu turvaan evakkoina.
– Kerron myös, että emme voi tietää käykö meille itsellemme joskus näin, mutta jos kävisi, niin silloin toimisimme tällä tavalla. Eli kerro lapselle mikä se realistinen suunnitelma olisi, jos meidän pitäisi lähteä pakoon omasta kodista.
