Miten käy Etiopian tyttöjen? Näin kehitysavun leikkausten pelätään vaikuttavan

Kehitysyhteistyörahoihin esitettyjen leikkausten takia Plan karsii menoja usean miljoonan edestä, kertoo Suomen Planin pääsihteeri Ossi Heinänen. Säästöjä haetaan Suomesta ja kehitysapuhankkeista ulkomailla.

– Leikkaus (määrärahoissa) on niin suuri, että se vaikuttaa joka tapauksessa todella isosti meidän ohjelmamaihin. Esimerkiksi hanke, jolla on radikaalisti vähennetty tyttöjen sukupuolielinten silpomista Etiopiassa, on yksi leikkausuhan alla olevista.

Tilanne on vastaava monissa muissa kehitysyhteistyötä tekevissä järjestöissä. Esimerkiksi World Visionista kerrotaan, että useita kehitysohjelmia joudutaan lopettamaan kuin seinään.

Järjestöjen tukia on määrä leikata ensi vuonna 43 prosenttia viime vuosiin verrattuna. Säästöt iskevät kovaa moneen ruohonjuuritason hankkeeseen.

– Sadattuhannet lapset ja heidän perheensä jäävät ilman suunniteltua tukea jo yksistään muutaman isoimman järjestön rahoitusleikkausten takia, laskee kansalaisjärjestöjen kattojärjestön Kepan kehityspoliittinen asiantuntija Jonas Biström.

Rönsyjä karsitaan

Valtiovarainministeriön ensi vuoden budjettiehdotuksessa kehitysyhteistyörahoja leikataan rajusti samalla, kun rahanjaon painotuksia muutetaan ja laina- ja pääomasijoituksiin luvataan 130 miljoonaa lisää.

Suuret linjat ovat tiedossa, mutta ulkoministeriöissä hiotaan parhaillaan yksityiskohtaisempia suunnitelmia ensi vuoden rahankäytöstä. Kehityspolitiikan neuvonantaja Suvi Virkkusen mukaan kehitysyhteistyössä valitaan entistä selkeämmin painopisteet ja rönsyjä karsitaan.

– Voimavarat kohdennetaan pitkäaikaisille yhteistyömaille ja muutamille hauraille maille.

Tähän joukkoon kuuluvat Sambia, Mosambik, Tansania, Kenia, Etiopia, Vietnam ja Nepal sekä Myanmar, Afganistan ja palestiinalaisalueet.

Yhtenä painopisteenä on naisten ja tyttöjen aseman kehittäminen. Virkkusen mukaan painotus näkyy etenkin YK-järjestöjen tuessa.

– Tukea on leikattu rajusti muilta paitsi niiltä, jotka ovat keskeisimmät naisten ja tyttöjen aseman kannalta. Viime mainittuja ovat esimerkiksi UN Women ja väestörahasto UNFPA.

Yrityksistä toivotaan työtä paikallisille

Kehitysyhteistyössä on perinteisesti tasapainoiltu lahjoittajamaan intressien ja kohdemaan tarpeiden välillä.

Kepan Jonas Biström näkee, että Suomi on ottamassa askelen suuntaan, jossa hyötyä haetaan enemmän itselle saajamaan hyödyn kustannuksella.

– On pettymys, jos kehitysavusta yritetään tehdä viennin edistämistyökalu, koska siihen on parempiakin keinoja.

Biström huomauttaa, että yritykset ja järjestöt ovat eri osa-alueilla vahvoja ja ne painottavat työtään eri tavoin.

– Onko tämä varmasti otettu huomioon, mikäli Finnfundin rahoitus kasvaa selvästi enemmän kuin se on edes pyytänyt.

Suvi Virkkunen sanoo, että kehitysmaiden yritystoiminnan vahvistaminen on kansainvälinen trendi ja tähän tähtäävät myös kehitysministeri Lenita Toivakan (kok.) linjaukset.