Nalle, otso, mesikämmen – suomen kielessä on karhulle yli kaksisataa nimitystä. Ruskeakarhu on Suomen kansalliseläin ja se seikkailee paitsi suomalaisissa kansantarinoissa ja –saduissa myös taiteessa.
Panda puolestaan on kiinalaisten kansallinen symboli. Sitä suojellaan ja tutkitaan ja niiden elinympäristöä pyritään varjelemaan kannan vahvistamiseksi. Salametsästyksestä on pahimmillaan luvassa kuolemantuomio.
Sekä kiinalaisille että suomalaisille oman maan karhu on ylpeyden ja ihailun aihe. Mutta mitä yhteistä näillä kahdella karhulajilla on? Mitä muuta eroa karhuilla on kuin se, että ruskeakarhu vetäytyy talviunille ja panda puolestaan pysyy hereillä?
Vuodesta 2013 Ähtäri Zoossa työskennelleellä Jenna Heinosella on kokemusta molempien karhulajien kanssa työskentelystä. Tällä hetkellä Jenna toimii pandojen kakkoshoitajana ja tekee työvuoroja myös eläinpuiston puolella. Työviikot muotoutuvat pääasiallisesti siten, että kolmena päivänä Jenna hoitaa pandoja ja kahtena päivänä työpisteenä on eläinpuisto.
Vaikka panda onkin lähes täysin kasvissyöjä, se luokitellaan ruskeakarhun lailla petoeläimiin – se tarkoittaa eläinpuistossa sitä, että niiden kanssa ei mennä samaan tilaan.
Artikkeli jatkuu kuvien jälkeen
Jenna kertoo, että pandat ovat kuitenkin suomalaisia kollegoitaan säyseämpiä. Ruskeakarhu on äkkipikaisempi ja arvaamattomampi. Pesätilojen kaltereiden välistä saattaa tulla äkkiarvaamatta tassua, mikäli hoitaja menee liian lähelle.
Sekä Lumi että Pyry tulevat aamuisin hoitajien luokse kerjäämään rapsutteluja, mutta suomalaiset karhut ovat sen verran arvaamattomia liikkeissään, ettei niitä tee mieli silitellä, eivätkä ne toki ihmisen kosketusta kaipaakaan.
Pandojen tuttavallisempi suhtautuminen hoitajiin selittyy ainakin ”kulttuurierolla” : Kiinassa pandavauvat kasvavat 2-vuotiaiksi asti hyvin tiiviisti ihmisten seurassa. Ähtäri Zoo puolestaan on luonnonmukainen eläinpuisto, jossa eläimille pyritään järjestämään mahdollisimman luonnonmukainen ja lajityypillinen ympäristö. Eläinpuiston eläimiä ei siis tarkoituksella totuteta samassa määrin läheiseen kanssakäymiseen ihmisen kanssa kuin mitä pandoja Kiinassa.
