Mitä sijoittajan pitäisi nyt tehdä – ja mitä missään nimessä ei? Asiantuntijat ruotivat tilannetta koronamarkkinoilla

Yksityissijoittajan kannattaa pitää pää kylmänä, sanoo Pörssisäätiön toimitusjohtaja Sari Lounasmeri Markkinaraadin keskustelussa.

– Nyt ei äkillisiä muutoksia. Jos oma sijoitushorisontti on vaikka 20 vuotta, niin se, että kahden kuukauden välein vaihdettaisiin kokonaan sijoitusstrategiaa, on älytöntä.

Lounasmeren lisäksi raadissa ovat tällä viikolla mukana eläkevakuutusyhtiö Elon toimitusjohtaja Satu Huber ja Taalerista salkunhoitaja Niko Fagernäs.

– On silti hyvä tiedostaa, että on tapahtunut tietty loikka ja ehkä jopa pysyvämpiäkin muutoksia, mutta kuitenkin vanhat fundamentit pitävät paikkaansa, Lounasmeri toteaa.

– Olemme usein ennenkin ajatelleet, että nyt muutetaan kaikkea, mutta sitten on huomattu, että ei se ihan niin mennytkään ja palattu vanhoihin perusasioihin.

Hän ajattelee, että jos sijoittaja on ennenkin menestynyt hyvin omilla ajatuksillaan, nykyiset erikoiset ajat eivät anna syytä tehdä täyskäännöstä salkkuvalinnoissa.

– Olennaisempaa on, että itsellä on jokin tapa sijoittaa, ja sitten tekee niin.

Elon Satu Huber muistuttaa turvan etsijöitä vanhasta totuudesta, hajauttamisen viisaudesta.

– Ei pidä panikoitua. Jos on pitkä horisontti, niin hajautus: alueellinen, ajallinen ja kaikkea muuta.

Taalerin Niko Fagernäs on samalla linjalla, mutta kehottaa silti tarkastelemaan sijoitussalkkua aika ajoin.

– Se, että korona on vuoden tai kaksi, se ei saisi heittää koko strategiaa uusiksi. Lainaisin yhtä salkunhoitajaamme, joka sanoi, että raahaa salkkusi peilin eteen. Aina välillä pitää miettiä, mikä on toiminut ja mikä ei, ja onko järkevää pidättäytyä tässä, Fagernäs sanoo.

– Ja aina kun kurssi menee alas, on mahdollisesti oston paikka, Huber muistuttaa.

Lue myös: Sijoitusgurut kertovat vinkkinsä koronamarkkinoiden keskeltä: Näin sijoittaminen kannattaa aloittaa juuri nyt

Kahden aikavälin sijoitusstrategia

Suuren institutionaalisen sijoittajan Elon toimitusjohtaja Huber kertoo, että heillä noudatetaan korona-aikana kaksoisstrategiaa.

– Me olemme todella pitkäaikainen sijoittaja, joten meidän pitää pysyä strategiassamme. Mutta samaan aikaan, kun tauti valitettavasti jatkuu, meidän on analysoitava mitkä ovat tulevaisuuden toimialat: ne, jotka pärjäävät, ja missä tulee todellakin olemaan ongelmia, joita emme osanneet havaita tai kuvitella puoli vuotta sitten, Huber sanoo.

– Eli teemme rinnakkain perustyötä ja samalla analysoimme, mikä on strategiamme tulevaisuudessa. Mitä pitää painottaa enemmän, ja miten esimerkiksi ilmastonmuutosta otetaan vielä enemmän huomioon.

Myös Fagernäs kertoo, että Taaleri jakaa taudin kulun lyhyeen ja pitkään aikaväliin.

– Lyhyt on paljon sitä, miten terveydenhuollon kapasiteetti kestää ja miten rajoitustoimilla saadaan rajoitettua taudin leviämistä. Pitkällä aikavälillä lyhyitä minisyklejä tulee jatkuvasti, ennen kuin saadaan rokote kehitettyä.

– Mutta korona ei muuttanut sijoitusnäkemystämme isosti. Olimme pitkään katsoneet megatrendejä ja mitä niiden alla on. Korona ei tuonut mitään uutta megatrendiä sinänsä, se vain nosti olemassa olevia tosi paljon, Fagernäs sanoo.

Piensijoittajan kannalta markkinoita seuraavan Lounasmeren mukaan institutionaalisten sijoittajien neuvot toimivat myös yksityissijoittajan kohdalla.

– Seuraa, mitä on meneillään, mutta muista kuka itse olet sijoittajana, omat ajatukset ja oma sijoitussuunnitelma.

– Useimmat katsovat pitkälle, ja kyllähän megatrendit ovat siellä jäljellä. Digitalisaatio ja vastuullisuus ovat sellaisia, jotka me olemme tienneet, mutta nyt ne tulevat vahvemmin. Väestön ikääntyminen on tiedetty, mutta korona on tuonut saman suuntaisia asioita. Yhä enemmän fokus on terveydenhuollossa, lääkkeissä ja hyvinvoinnissa, Lounasmeri sanoo

Yksityinen kulutus on avainasemassa

Nordean julkistama pankkikorttien käyttöä kuvaava data, kertoo, että yksityinen kulutus notkahti voimakkaasti keväällä, mutta toipui kesällä, kun ihmiset uskalsivat taas kuluttaa. Nyt pankkikorttien käyttäminen on taas luisumassa alaspäin.

– Sillä, miten kulutus saataisiin pysymään korkealla, on suuri merkitys. Yksityinen kulutus on pelastanut meidät monta kertaa, se pitäisi saada vauhtiin, Elon Huber sanoo.

– Ongelmahan ovat nämä valtavat elvytystoimet, jotka olivat tarpeen finanssikriisin jälkeen ja nyt uudestaan, mutta jotka eivät ole ohjautuneet reaalitalouteen vaan makaavat tileillä. Myöskään investointeja ei ole saatu käyntiin. Se olisi tärkeätä.

– Sijoittajana katsoisin koronamaailmassa sitä, ketkä ovat hyötyjät, Taalerin Fagernäs sanoo.

– Mitkä ovat ne trendit, joissa on loogista olettaa, että ne jatkuvat? Voidaan sanoa, että verkkokauppa ja digitalisaatio jatkuvat. Eettiset toimintatavat ovat aina tärkeitä, samoin uusiutuva energia. Samaan aikaan varoisin silti niitä miinoja, joita voi olla korona-aikaan. Esimerkiksi se, että ihmiset ovat hoitaneet enemmän puutarhaa ja ostaneet sitä varten tavaroita, se tuskin jatkuu.