Mainos

"Mitä nuorempi, sitä vähemmän luotetaan" – antaisitko sinä vara-avaimesi naapurillesi?

Suomalaiset jakautuvat  kahtia lähinaapurinsa kanssa tekemisissä oleviin sekä heihin, jotka haluavat pitää yhteyttä naapuriin enintään tervehtimisen verran. Suomalainen katselee kotinsa ikkunoista luontoa – vaikka osa tahtookin naapuriinsa hautausmaan!

Kiinteistömaailman teettämässä kyselyssä 1004 suomalaista kertoo suhteestaan lähinaapureihin ja naapuristoon.

Mikä seuraavista kuvaa suhdettasi lähimpään naapuriisi?

Vaihdamme kuulumiset pihalla 41%

Tervehdimme, ei muuta 40%

Kyläilemme puolin ja toisin (ainakin joskus) 12%

Emme ole missään tekemisissä, emme tervehdi 5%

Kuulumiset naapurin kanssa vaihdetaan tyypillisesti pihalla tai vaikka rappukäytävässä: kyläilyä lähinaapurinsa kanssa harrastaa vain 12 prosenttia suomalaisista.

– Naapurikiistoista puhutaan usein, mutta nämä luvut kertovat, että olemme yllättävänkin sopuisaa kansaa. Suomalainen auttaa ja vaikka juhliikin ennemmin kuin pistää riidaksi naapurinsa kanssa, toteaa Kiinteistömaailman toimitusjohtaja Erkki Heikkinen.

Viimeisen parin vuoden aikana 40 prosenttia vastanneista oli saanut apua tai auttanut naapuria asiassa, jota hän ei osaa tai pysty tekemään. 30 prosenttia oli lainannut naapurille jotakin; 23 prosenttia oli hoitanut naapurin asioita hänen poissa ollessaan tai päinvastoin. 17 prosenttia oli juhlinut, mutta viisi prosenttia ajautunut riitaan naapurinsa kanssa.

Kysymykseen sai valita useita vastauksia. 43 prosenttia vastanneista ei ollut tehnyt mitään annetuista vaihtoehdoista. 

Mitä nuorempi vastaaja, sitä vähemmän halutaan olla tekemisissä

32 prosenttia vastanneista antaisi täysin luottavaisin mielin avaimensa naapurin haltuun lomansa ajaksi, esimerkiksi kukkien kastelua tai kalojen ruokkimista varten. Melko luottavaisesti avaimen antoon suhtautui 18 prosenttia.

22 prosenttia ei antaisi avainta missään nimessä naapurinsa haltuun.

Kaikissa naapurisuhteeseen liittyvissä kysymyksissä on havaittavissa eroja eri-ikäisten ihmisten kesken, sekä kaupungissa ja maalla eri asumismuodoissa asuvien välillä.

– Nyrkkisääntönä voi sanoa, että mitä nuorempi vastaaja, sitä vähemmän naapureiden kanssa halutaan olla tekemisissä ja heihin luotetaan. Samoin käy asuinpaikan koon kasvaessa: isoissa kaupungeissa on ehkä odotetustikin pienempiä paikkakuntia vähemmän naapurikontaktia ja luottamusta omaan naapuriin. Vuokralla ja kerrostalossa asuvien naapurisuhde on löyhempi kuin omistusasunnossa ja omakoti- tai rivitaloasunnossa asuvilla, Heikkinen summaa.

Kyselyssä tiedusteltiin myös, millaisia maisemia tai asioita suomalaiset haluavat naapuriinsa tai kotinsa ikkunasta näkyvään maisemaan. Melko yllätyksettömästi 79 prosenttia haluaisi ihastella vesistömaisemaa, 76 prosenttia puistoa ja 70 prosenttia metsää.

– Yleisesti ihmiset arvostavat hyviä palveluja kotinsa lähellä, mutta tämä laaja kysely osoittaa, ettei niitä kuitenkaan halutan aivan lähinaapuriin. Ostoskeskukset, koulut, päiväkodit ja julkisen liikenteen asemat jäävät toivotuimpien lähinaapurien listalla kauas kärjestä. Kaavoituksessakin tämä toive on tärkeä huomioida: ei liian tiivistä vaan riittävästi vihreää väliin, Heikkinen sanoo.

Erikoisempiakin toiveita löytyi. Kuusi prosenttia olisi valinnut maisemaan oman työpaikkansa, ja seitsemän prosenttia hautausmaan.

Äänestys

Antaisitko vara-avaimesi naapurillesi?

Kyllä

En

Antaisitko vara-avaimesi naapurillesi?

Kyllä 36%

En 64%

36%
64%

Kiinteistömaailman Suuressa Naapurustokyselyssä selvitettiin suomalaisten ajatuksia naapurisuhteista ja lähinaapurustosta. YouGov Finlandin toteuttamaan kyselyyn vastasi maaliskuussa 2017 yhteensä 1004 suomalaista. Vastaajien ikä oli 18-74, ja tuloksissa keskimääräinen luottamusväli on +/- 2,8 prosenttiyksikköä suuntaansa (95%:n luottamustasolla).

2:52

Lähde: Kiinteistömaailma 

Mainos

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.