Asia imenee Euroopan komission teettämästä selvityksestä eurooppalaisten ICT-ammattilaisten osaamistasosta.

Asiantuntijat arvioivat, että Euroopassa saattaa olla jopa 900 000 täyttämätöntä ICT-alan työpaikkaa vuonna 2020. Työmarkkinoilla on selvityksen mukaan ilmiselvä ja paheneva ongelma työntekijöiden ja työpaikkojen kohtaamisessa. Työnantajat tarvitsevatkin uudelleen- tai täydennyskoulutettua työvoimaa.

Suomi keskikastia

Raportin mukaan suomalaisista tekijöistä vain 22 prosentilla on tarvittavat valmiudet nykyiseen työhönsä. Lisäksi ala on yhä hyvin miesvaltainen.

Tutkimukseen vastanneista vain 16 prosenttia oli naisia. Osuus oli korkeampi ainoastaan ICT-kouluttajissa, projektipäälliköissä ja digitaaliseen mediaan erikoistuneissa. Näissä rooleissa työskentelevistä neljännes oli naisia.

Suomalaiset digitaalisen median ammattilaiset ovat kuitenkin Euroopan priimaa. Heillä oli kaikilla osa-alueilla eurooppalaista keskiarvoa parempi osaamistaso.

Sen sijaan suomalaiset ICT-konsultit ja tietohallintojohtajat eivät selvityksessä loista: Kyselyyn vastanneista 11 prosenttia ilmoitti olevansa ICT-konsultteja, ja tietohallintopäälliköksi ilmoittautui viisi prosenttia vastaajista. Kaikista kyselyyn vastanneista yhdellä prosentilla on tarvittava osaaminen ICT-konsultin työhön. Osuus on sama tietohallintojohtajan toimenkuvan osalta.

Raportin mukaan alan työvoiman ikärakenne painottuu hieman liikaa vanhempiin työntekijöihin, ja Suomen klusterin tulisi ahkerammin houkutella nuoria. Keskeinen ero eurooppalaisiin kollegoihin on, että suomalaiset ICT-työntekijät työskentelevät keskimäärin suuremmissa organisaatioissa ja heillä on hieman alhaisempi koulutustaso.

Liittojohtaja suhtautuu varauksella

Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaisten TIVIA ry:n toiminnanjohtaja Robert Seréninmukaan selvityksestä ei kuitenkaan kannata tehdä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä.

– On syytä muistaa, että tutkimus perustuu pääosin itsearvioinnille, joten suomalaisten IT-ammattilaisten luontainen vaatimattomuus on voinut vaikuttaa tuloksiin. Silti on päivänselvää, että työvoiman osaamista pitää jatkuvasti kehittää vastaamaan tulevaisuuden tarpeisiin. On myös merkillepantavaa, ettei naisia hakeudu alalle enempää, vaikka alan palkkataso ja tasa-arvoisuus ovat enemmän kuin kohdallaan.

Yhteismitallinen osaamistesti

Tutkimuksessa käytettiin e-Competence Benchmark -kyselyä. Testin tarkoitus on olla ensimmäinen yhteismitallinen väline ICT-ammattilaisten osaamistason vertailemiseen eri Euroopan maiden välillä. Testi on vapaasti käytettävissä täältä.

Kyselyyn osallistui yli 2200 ICT-alan ammattilaista 28 maasta.  Suomalaisia vastaajia oli 356.

Tutkimuksen toteutti Euroopan komission toimeksiannosta CEPIS eli Council on European Professional Informatics Societies, johon myös TIVIA kuuluu.