Ministeriö: Byrokratian määrä vähentää nauta- ja sikatilallisten halua parantaa eläinten oloja

Selvityksessä tutkittiin Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan kuuluneen eläinten hyvinvoinnin tuen vaikutuksista nauta- ja sikatiloilla. Tuki oli käytössä vuosina 2008–2013.

Tutkimus toteutettiin kyselyillä nauta- ja sikatiloille sekä asiantuntijoille, kuten tiloja valvoville viranomaisille sekä eläinlääkäreille. Lisäksi tuen tosiasiallisia vaikutuksia lypsykarjatiloilla selvitettiin maitotilojen tuotos- ja terveystietojen avulla.

Luke teki selvityksen maa- ja metsätalousministeriön rahoituksella.

Tuki paransi eläinten hyvinvointia

Tilalaisille osoitetun kyselyn perusteella yleisin syy eläinten hyvinvoinnin tukeen sitoutumiseen oli halu parantaa tuotantoeläinten hyvinvointia ja sitä kautta tilan taloudellista tulosta. Myös asiantuntijat arvioivat taloudellisten syiden olevan tärkein syy tukeen sitoutumiseen.

Tilallisten arvion mukaan tuen tavoitteet täyttyivät hyvin. Heistä yli 80 prosenttia koki, että eläinten hyvinvointi oli tukeen sitoutumisen ansiosta parantunut. Lähes 80 prosenttia kertoi omien tietojensa eläinten hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä parantuneen.

Noin 70 prosenttia nautatilallisista ja noin 50 prosenttia sikatilallisista koki, että eläinten hyvinvointitoimilla on ollut vaikutusta myös eläinten terveyteen.

Myös asiantuntijoille osoitetun kyselyn perusteella eläinten hyvinvointi ja terveys paranivat sitoutumiskaudella.

– Tuotosseuranta-aineiston tuloksista voitiin havaita, että tukeen sitoutuneilla tiloilla poistettiin vuoden aikana keskimäärin vähemmän lehmiä kuin tukeen sitoutumattomilla tiloilla. Monet eläinten hyvinvoinnin tukeen sitoutuneet tilat ovat näin ollen todennäköisesti saaneet myös taloudellista hyötyä samalla, kun eläinten hyvinvointi on parantunut, tutkija Kauko Koikkalainen Luonnonvarakeskuksesta kertoo.

Byrokratian määrä suurin syy tuen hylkäämiseen

Asiantuntijoiden mielestä tuen tavoitteet ovat pääasiassa toteutuneet. Parhaiten parani eläinten hyvinvointiin vaikuttavien tekijöiden ymmärrys.

Sikatilalliset kokivat eläinten hyvinvoinnin tuen ehtojen noudattamisen nautatilallisia useammin vaikeana. Valtaosa tilallisista piti tuen perus- ja lisäehtojen noudattamista kuitenkin helppona tai jokseenkin helppona suhteessa ennakko-odotuksiin. 

Tukivalvonnan ja maksetun tuen takaisinperinnän pelko sekä eläinten hyvinvoinnin tuen myötä lisääntynyt paperityö aiheuttivat viljelijöille ylimääräistä stressiä.

Viljelijöihin kohdistuvan byrokratian suuri määrä olikin suurin yksittäinen syy tukeen sitoutumatta jättämiseen, kielteiseen suhtautumiseen valvonnassa ja haaste tuen vaatimusten ymmärtämiselle.