Elintarvikkeisiin tulossa tuotantoeläinten elinoloista kertova hyvinvointimerkki: "Jokainen yritys päättää itse, hakeeko merkkiä vai ei"

– Ratkaisuun toki vaikuttaa, mitä kustannuksia se aiheuttaisi. Tietenkin pitää myös tietää kriteerit ja se, pystymmekö täyttämään kaikkia vaatimuksia.

Tahlo kuitenkin arvelee, että vaatimusten täyttäminen ei aiheuttaisi ongelmia. Pihvitilan tuotanto täyttää jo luomuvaatimukset ja ylittääkin niitä joiltain osin. Ylämaankarja saa esimerkiksi laiduntaa ulkona ympäri vuoden. Laidunta on noin 30 hehtaaria, jota kierrätetään lohkoina. Emot huolehtivat vasikoistaan pitkään, ja karja elää tilalla koko elämänsä.

Tahlo uskoo, että laatumerkki toisi tilan tuotteille markkinointietua. Varsinkin tulevaisuudessa siitä olisi hyötyä, sillä karjan koko aiotaan kasvattaa noin sataan eläimeen. Nykyisin emoja, sonneja ja vasikoita on yhteensä runsaat 60. Lähes kaikki liha myydään itse kuluttajille.

– Me pärjäämme vielä nykyisellä markkinoinnilla. Toiminnan laajentuessa olemme kuitenkin kiinnostuneita myös uusista markkinointikeinoista ja -kanavista.

Kriteerit lakia tiukempia

Merkin menestymisen edellytyksenä on Luken tutkimusprofessori Niemen mukaan se, että merkki parantaa todennetusti eläinten hyvinvointia. Hyvinvointimerkitystä tuotteesta on myös saatava kustannukset kattava lisähinta, jonka kuluttajat ovat valmiita maksamaan. Tarvitaan myös riittävästi tuotantovolyymia.

Valmistelussa on lähdetty siitä, että eri eläinlajit ja tuotantotavat saisivat omat tasovaatimuksensa. Vielä ei tiedetä, mitkä tuotannonalat haluavat lähteä kokeilemaan merkkiä. Nyt valmistelussa oleva ehdotus koskee naudanlihaa, maitoa, sianlihaa, kananmunia, siipikarjan lihaa ja lampaanlihaa.

Kriteereinä merkille voisivat olla esimerkiksi eläinten elintilan määrä ja laatu, liikkuminen ja lajinmukaisen käyttäytymisen aiempaa parempi mahdollistaminen.

Suomalaisille merkki ei olisi aivan uudenlainen keksintö, sillä monet ovat jo tottuneet kananmunapakkausten tuotantotapamerkintöihin.

Kuluttajat suopeita

Kyselyiden perusteella kolme neljäsosaa kuluttajista suhtautuu hyvinvointimerkkiin myönteisesti.

– Osa merkistä kiinnostuneista olisi valmis maksamaan tuotteista lisähintaa, osa ei, Luken Niemi mainitsee.

Kuluttajilta on myös kysytty näkemyksiä siitä, mitkä ovat tärkeitä asioita eläinten hyvinvoinnille. Ykköseksi nousevat perustarpeet, kuten vapaus janosta ja nälästä sekä hyvä terveys. Niiden jälkeen tulevat olosuhteet, kuten vapaus liikkua, riittävä tila, pehmeä makuualusta ja hyvä hoito. Hyvinvointia luovat myös hyvä hoitaja–eläin-suhde, eläinten mahdollisuus lajinomaiseen ja sosiaaliseen käyttäytymiseen sekä jälkeläisten hoitoon.

Kuluttajien mielestä hyvinvointimerkin tuotot pitäisi kanavoida suoraan tuottajille. Suosittu vaihtoehto on malli, jossa kuluttaja maksaa tuotteen hinnassa eläinten hyvinvoinnista ja tuottaja saa merkin tuotot. Kannatusta saa myös rahasto, josta tuotot tilitetään tuottajille.

• 31.10.16:34
  Politiikka

  Hallitus haluaa kieltää kauppojen omien tuotemerkkien suosimisen
• 27.10.20:27
  Somero

  Kustannusten nousu ajoi maanviljelijät ahdinkoon – Essayah: "Tilanne on hankala"
• 27.10.10:00
  Ruokatuotanto

  Viljelijöillä karu "sammakkoilmiö", hyväkään sato ei kannata: "Viestimme ministereille menevät kuuroille korville"
• 27.10.06:28
  EU

  EU:n suuri silakkavääntö alkaa – Suomen tärkeimmän kalakannan kohtalo pelissä
• 27.10.06:01
  Tulipalot

  Noin 350 sikaa vaarassa kuolla tulipalossa Jokioisissa
• Lataa lisää