Ministeri Haavisto: Uhka sodan laajenemisesta toistaiseksi ohi – varoitus Venäjälle: Nato ottaa omiensa suojaamisen tosissaan

Kaksi ihmistä kuoli ohjuksen osuttua eilen Ukrainan rajan lähellä sijaitsevaan puolalaiskylään.

Puolan presidentin Andrzej Dudan ja Naton pääsihteerin Jens Stoltenbergin mukaan Puolaan osunut ohjus ei ollut tarkoituksellinen hyökkäys, vaan todennäköisesti Ukrainan ampuma ilmatorjuntaohjus.

Lue myös: Ukraina vaatii kumppaneiltaan selitystä siitä, miksi Puolassa epäillään ukrainalaisohjusta – itse valmis todistamaan iskun "venäläisjäljistä"

Puolan mukaan maatilalle iskeytynyt ohjus oli todennäköisesti vanhakantainen S-300-ilmatorjuntaohjus. 

Lyhyen kantamansa vuoksi se ei asiantuntijoiden mukaan voisi olla peräisin Venäjältä tai Venäjän miehittämiltä alueilta. 

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi taas kiistää sen, että ohjus olisi tullut Ukrainasta. 

Lue myös: Puolaan iskeytyi todennäköisesti S-300-ohjus – suomalaisasiantuntija kertoo, miten ohjus voi harhautua

Haavisto: Varmuutta ei juuri kenelläkään 

Pekka Haaviston mukaan varmuutta siitä, mistä ohjus Puolaan tuli, ei ole vielä juuri kenelläkään.

– Ainoat todisteet ovat puolalaisilla ja ehkä suurvalloilla, jotka ovat nähneet lentoradat tiedustelunsa kautta. Puolan arvioon näyttää luottavan sekä Nato että USA, eli parempaa arviota ei tällä hetkellä varmaan ole, Haavisto totesi MTV:n Kymmenen uutisten haastattelussa.

Monet ovat ehtineet jo pelätä sota laajenevan myös muualle Eurooppaan Nato-maa Puolaan osuneen iskun takia. Voidaanko huokaista helpotuksesta?

– Jos verrataan tilanteeseen vuorokausi sitten, jolloin maailmalle levisi uutinen siitä, että Puolaan olisi mahdollisesti isketty – niin olihan se dramaattinen uutinen. Se olisi tarkoittanut sitä, että 30 Nato-maata mobilisoisi yhden Nato-maan puolesta ja ryhtyisi toimenpiteisiin Puolan suojaamiseksi. Kyllä tämä olisi merkinnyt valtavaa eskalaatiota konfliktiin.

– Tähän tapaukseen liittyvä uhka on ohi, mutta (se oli) varmasti varoitus kaikille, mukaan lukien Venäjä, siitä, että Nato ottaa tosissaan omien jäsentensä suojaamisen. 

Lue myös: Näin Haavisto kommentoi Puolan kuolemia – kolme vaihtoehtoa ohjuksesta yhä pöydällä

Ukrainassa valtava humanitaarisen tuen tarve

Eiliset tapahtumat myös Ukrainan sisällä vaikuttavat Haaviston mukaan Ukrainalle annettavaan tukeen entisestään.

– Näimme eilen aivan dramaattiset pommitukset. 100 ohjusiskua asutuskeskuksiin ja energian ja veden jakeluun. Asetukea halutaan jatkaa. Uskon, että länsi, mukaan lukien Suomi, haluaa suojata Ukrainaa. 

Humanitaarista apua tarvitaan Haaviuston mukaan kipeästi nimenomaan talven tarpeisiin.

– Lämmitysjärjestelmät ovat poissa käytöstä, sähköt ovat poikki ilmeisesti 10 miljoonalta ihmiseltä. Generaattoreita, rakennustarvikkeita, lämpimiä talvivaatteita – kaikkea tätä tarvitaan. Tulee myös lisää pakolaisia muihin maihin, Haavisto luetteli.

Miten Venäjä sitten saadaan aikakaan tilille teoistaan?

Haaviston mukaan kansainvälinen rikostuomioistuin tutkii jo tapauksia. 

– Jollain tavalla Venäjän pitäisi sotakorvausten kautta maksaa myös aineellinen vahinko, joka on tuotettu.