Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) uskoo, että uhka sodan laajenemisesta on nyt ohjuskriisin puolesta ohi. Hänen mukaansa Venäjä sai varoituksen siitä, että Nato ottaa tosissaan omien jäsentensä suojaamisen.
AFP / Lehtikuva MTV Uutiset seuraa Ukrainan tapahtumia hetki hetkeltä.
Löydät tuoreimmat uutiset uutispalvelustamme sekä MTV Katsomosta joka päivä.
Ukrainan sodan uhreja voi auttaa monin tavoin. Tästä artikkelista löydät ajantasaista tietoa auttamisesta.
Ukrainan tilanne aiheuttaa monenlaisia tunteita. Tästä artikkelista löydät tietoja siihen, miten hakea apua itselle tai läheisellesi.
Kaksi ihmistä kuoli ohjuksen osuttua eilen Ukrainan rajan lähellä sijaitsevaan puolalaiskylään.
Puolan presidentin Andrzej Dudan ja Naton pääsihteerin Jens Stoltenbergin mukaan Puolaan osunut ohjus ei ollut tarkoituksellinen hyökkäys, vaan todennäköisesti Ukrainan ampuma ilmatorjuntaohjus.
Lue myös: Ukraina vaatii kumppaneiltaan selitystä siitä, miksi Puolassa epäillään ukrainalaisohjusta – itse valmis todistamaan iskun "venäläisjäljistä"
Puolan mukaan maatilalle iskeytynyt ohjus oli todennäköisesti vanhakantainen S-300-ilmatorjuntaohjus.
Lyhyen kantamansa vuoksi se ei asiantuntijoiden mukaan voisi olla peräisin Venäjältä tai Venäjän miehittämiltä alueilta.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi taas kiistää sen, että ohjus olisi tullut Ukrainasta.
Lue myös: Puolaan iskeytyi todennäköisesti S-300-ohjus – suomalaisasiantuntija kertoo, miten ohjus voi harhautua
Haavisto: Varmuutta ei juuri kenelläkään
Pekka Haaviston mukaan varmuutta siitä, mistä ohjus Puolaan tuli, ei ole vielä juuri kenelläkään.
– Ainoat todisteet ovat puolalaisilla ja ehkä suurvalloilla, jotka ovat nähneet lentoradat tiedustelunsa kautta. Puolan arvioon näyttää luottavan sekä Nato että USA, eli parempaa arviota ei tällä hetkellä varmaan ole, Haavisto totesi MTV:n Kymmenen uutisten haastattelussa.
Monet ovat ehtineet jo pelätä sota laajenevan myös muualle Eurooppaan Nato-maa Puolaan osuneen iskun takia. Voidaanko huokaista helpotuksesta?
– Jos verrataan tilanteeseen vuorokausi sitten, jolloin maailmalle levisi uutinen siitä, että Puolaan olisi mahdollisesti isketty – niin olihan se dramaattinen uutinen. Se olisi tarkoittanut sitä, että 30 Nato-maata mobilisoisi yhden Nato-maan puolesta ja ryhtyisi toimenpiteisiin Puolan suojaamiseksi. Kyllä tämä olisi merkinnyt valtavaa eskalaatiota konfliktiin.
– Tähän tapaukseen liittyvä uhka on ohi, mutta (se oli) varmasti varoitus kaikille, mukaan lukien Venäjä, siitä, että Nato ottaa tosissaan omien jäsentensä suojaamisen.
Lue myös: Näin Haavisto kommentoi Puolan kuolemia – kolme vaihtoehtoa ohjuksesta yhä pöydällä
Ukrainassa valtava humanitaarisen tuen tarve
Eiliset tapahtumat myös Ukrainan sisällä vaikuttavat Haaviston mukaan Ukrainalle annettavaan tukeen entisestään.
– Näimme eilen aivan dramaattiset pommitukset. 100 ohjusiskua asutuskeskuksiin ja energian ja veden jakeluun. Asetukea halutaan jatkaa. Uskon, että länsi, mukaan lukien Suomi, haluaa suojata Ukrainaa.
Humanitaarista apua tarvitaan Haaviuston mukaan kipeästi nimenomaan talven tarpeisiin.
– Lämmitysjärjestelmät ovat poissa käytöstä, sähköt ovat poikki ilmeisesti 10 miljoonalta ihmiseltä. Generaattoreita, rakennustarvikkeita, lämpimiä talvivaatteita – kaikkea tätä tarvitaan. Tulee myös lisää pakolaisia muihin maihin, Haavisto luetteli.
Miten Venäjä sitten saadaan aikakaan tilille teoistaan?
Haaviston mukaan kansainvälinen rikostuomioistuin tutkii jo tapauksia.
– Jollain tavalla Venäjän pitäisi sotakorvausten kautta maksaa myös aineellinen vahinko, joka on tuotettu.