Pääsiäinen tuntuu ajoittuvan milloin millekin viikolle. Eikä ainoastaan tunnu, vaan näin myös on: ero pääsiäisten ajankohdassa voi olla eri vuosina useita viikkoja. Selitys tähän löytyy lähes 1700 vuoden takaa.
Pääsiäistä vietetään Suomessa aikavälillä 22.3.-25.4. eli vaihteluväliä on viisi viikkoa.
Pääsiäisen ajankohtaan liittyvät tärkeät määreet ovat kevätpäiväntasaus, täydenkuun ajoittuminen sekä se, miten sunnuntait näihin nähden sijoittuvat.
Pääsiäiset 2010-luvulla:
4. huhtikuuta 2010
24. huhtikuuta 2011
8. huhtikuuta 2012
31. maaliskuuta 2013
20. huhtikuuta 2014
5. huhtikuuta 2015
27. maaliskuuta 2016
16. huhtikuuta 2017
1. huhtikuuta 2018
21. huhtikuuta 2019
12. huhtikuuta 2020
"Täysikuu" ja "kevätpäiväntasaus"
Mutta jotta asia ei olisi aivan näin yksinkertainen, emme suinkaan puhu todellisesta kevätpäiväntasauksesta emmekä taivaalla näkyvästä täysikuusta, vaan näistä ilmiöistä muinoin tehdystä sopimuksesta.
– Tässä kohtaa on palattava vuoteen 325, jolloin Nikean kirkolliskokouksessa mietittiin pääsiäisen vieton ajankohtaa, kertoo kalenterien kommervenkit tunteva erikoistutkija Asko Palviainen Helsingin yliopiston almanakkatoimistosta.
– Silloin päätettiin, että pääsiäisen määrittelevä kevätpäiväntasaus on aina 21.3. riippumatta siitä, milloin se todellisuudessa on.
Samaisessa kokouksessa 1693 vuotta sitten määriteltiin myös, että täysikuu on "täysikuu" eli kuvitteellinen, tasaisella nopeudella kiertävän kuun täysikuu. Se voi osua – tai olla osumatta – samalle päivälle kuin taivaalla näkyvä täysikuu.
– Kuun rata on sen verran soikea, että se välillä liikkuu nopeammin ja välillä hitaammin ja siksi kuun vaiheesta toiseen olevat välijaksot voivat vaihdella vajaasta seitsemästä vuorokaudesta yli kahdeksaan vuorokauteen, Palviainen selittää.
– Siihen aikaan, kun kirkkoisät aikoinaan pohdiskelivat pääsiäisen ajankohtaa, heidän tietämyksensä ei riittänyt tällaisten asioiden tarkkaan laskemiseen. Siksi pääsiäisessä käytetään tällaista keskikuuta eli kuvitteellista kuuta, kun taas kalenteriin merkitään todelliset täydet kuut, erikoistutkija jatkaa.
Epakti määrittää "täysikuun"
Joko putosit kärryiltä? Etkö? Lisätäänpä kierroksia eli siirrytään siihen, miten kirkonisien määrittämän kuvitteellisen täysikuun voi laskea.
Tähän käytetään gregoriaanista epaktia, joka ilmoittaa kuun iän uudenvuoden päivänä. Luku on tärkeä pääsiäisen ajankohdan laskemiseen. Lue epaktista lisää esimerkiksi Wikipediasta.
– Vuoden 2018 epakti on 13. Ja kun katsoo taulukoiden kohdalta, missä on luku 13, näkee laskennollisten uusien kuiden ajankohdan. Siihen sitten summataan 13 päivää lisää ja näin saadaan pääsiäisen laskennollinen täysikuu, Palviainen valottaa.
Tämän vuoden pääsiäisen laskennallinen täysikuu, joka siis seuraa laskennallista kevätpäiväntapausta, on epaktikalenterin mukaan lauantai 31. maaliskuuta.
Seuraava sunnuntai, tässä tapauksessa heti seuraava päivä, onkin sitten jo pääsiäinen.
– Yleensä pätee muistisääntö, jonka mukaan pääsiäinen on kevätpäiväntasauksen jälkeisen täydenkuun jälkeinen sunnuntai, Palviainen sanookin.
Helppoa kuin nakki? Ehkä jollekulle.
Ensi vuosi on erityisen erikoinen
Vuosi 2019 on omalaatuinen jopa pääsiäisten mittakaavassa, erikoistutkija Palviainen kertoo.
– Ensi vuosi on hyvin erikoinen. Käy nimittäin niin, että todellinen kevätpäiväntasaus on 20.3. kello 23.58 Suomen aikaa ja täysikuu sattuu seuraavaan aamuyöhön kello 3.43. Jos pääsiäinen laskettaisiin todellisen kevätpäiväntasauksen ja todellisen täysikuun mukaan, se olisi jo 24.3.
Mutta pääsiäinen ei olekaan seuraavana sunnuntaina vaan se hyppää melkein kuukauden päähän ja on vasta huhtikuun 21. päivä.
Huima hyppäys johtuu juuri siitä, että pääsiäislaskurissa käytetään laskennallisia päivämääriä.
– Koska epaktin mukainen eli laskennallinen täysikuu onkin 20.3., se tarkoittaa kirkon säännön mukaan sitä, että se on ennen kevätpäiväntasausta, joka on aina 21.3. Siksi ajankohdan määrittäminen hyppääkin seuraavaan laskennalliseen täysikuuhun, joka on 18.4. Pääsiäinen on siten seuraavana sunnuntaina eli 21.4, Palviainen laskee.
– Kirkonmiehet ovat aikoinaan olettaneet kaikenlaista, erikoistutkija kuittaa.
Pitäisikö ajankohta vakiinnuttaa?
Ajoittain nousee esille ajatus pääsiäisen ajankohdan vakiinnuttamisesta tai vähintäänkin vaihteluvälin rajoittamisesta.
Palviainen kuitenkin muistuttaa, että ensimmäinen ongelma tässä on se, että pääsiäisiä on useita ja niiden ajankohta riippuu uskonto- ja kirkkokunnasta.
– Kirkkokuntia on kymmeniä, jollei satoja, ja siihen mahtuu monta erilaista mielipidettä eikä yksimielisyyttä ole tavoitettu. Keskusteluja pääsiäisen vaihteluvälin rajoittamiseksi on käyty säännöllisin väliajoin, mutta se on jäänyt keskustelun tasolle.
Ortodokseilla eri pääsiäinen
Kokonaan oma lukunsa on myös pääsiäisen erilainen ajoittuminen kristillisten kirkkokuntien sisällä.
Juliaaninen kalenteri, jota suurin osa ortodoksisista maista käyttää, eroaa tällä hetkellä Suomessa ja maailmalla yleisimmin käytössä olevasta gregoriaanisesta kalenterista 13 päivällä.
Gregoriaanista kalenteria käyttävät muun muassa luterilaiset ja katolilaiset maat.
– Jos matkustaa vaikka Venäjälle tai Kreikkaan, pääsiäinen on yleensä ihan muulloin kuin milloin se meillä on. Suomen ortodoksikirkko on saanut poikkeusluvan laskea pääsiäisen gregoriaanisen kalenterin mukaan, Palviainen sanoo.
Viime vuonna pääsiäinen sattui molemmissa kalentereissa samaan viikonloppuun.
– Seuraavan kerran näin tapahtuu vuonna 2025 ja 2028, Palviainen sanoo.
Viimeinen yhteinen pääsiäinen vuonna 2698?
Juliaaninen kalenteri kuitenkin pikku hiljaa erkanee gregoriaanisesta kalenterista yhä enemmän ja enemmän ja yhteiset pääsiäiset ovat nykyisillä laskuopeilla siirtymässä historiaan.
– On laskettu, että "lähiaikojen" viimeinen yhteinen pääsiäinen on vuonna 2698 ja siitä seuraava vuonna 44 734 gregoriaanisen kalenterin mukaan, Palviainen kertoo.
– Siinä ovat jo jotkut kirkonmiehetkin todenneet, että toivottavasti yksimielisyys ja järki voittavat ennen sitä. Tässähän on vielä muutama sata vuotta aikaa, erikoistutkija toteaa.