Suomi on ottanut koronakriisissä miljarditolkulla velkaa ja hyvästä syystä. Mutta milloin elvyttäminen loppuu ja sopeuttaminen alkaa?
– Tämä on viimeinen elvytysvuosi, nyt näyttää siltä että ensi vuonna saavutamme tuotantotason, jolla olisimme olleet ilman koronakriisiä ja tämä taso olisi se potentiaalinen, mihin nykyisillä toimenpiteillä yltäisimme. Ei ole suhdannekuoppaa, joten ensi vuodesta eteenpäin pitää katsoa julkisen talouden sopeuttamista, kommentoi MTV:n Uutisaamussa ekonomisti Vesa Vihriälä.
Mutta miten taloutta ollaan sopeuttamassa? Vaihtoehtoina ovat karkeasti joko verojen kiristäminen tai julkisten varojen leikkaaminen – tai molemmat. Hallitus aloittaa kuitenkin lempeämmillä keinoilla.
– Nyt pyritään parantamaan julkisen talouden tehokkuutta ja työllisyyttä, jotta sopeutustarve vähenisi. 2023 on viimeistään on aika, jolloin sopeutustoimia voimaan. Silloin molemmat (verokiristys ja leikkaukset) vaihtoehdot ovat mahdollisia, Vihriälä kertoo.
2023 on tarkoitus järjestää myös eduskuntavaalit. Nähtäväksi jää, millaisia vaikutuksia sillä on neuvotteluihin sopeutuksista, sillä vasemmistopuolueet ovat tunnetusti suhtautuneet leikkauksiin perin nihkeästi.
Vihriälän mukaan tärkeää on, että mahdolliset veronkorotukset eivät heikennä yritysten taloudellista toimivuutta liikaa Suomessa. Ja toisaalta leikkaukset eivät saisi kohdistua koulutus- ja tutkimustoimintaan.
– Arvioni on, että Suomen talouden kehitys ei ole niin huono kuin arvioitiin viime vuonna, jolloin elvytystarpeeksi arvioitiin noin viisi miljardia, Vihriälä sanoo.