Evakot kokoontuivat tänään Joensuuhun muistelemaan jatkosodan päättymistä ja 70 vuotta kestänyttä evakkotaivalta. Jopa miljoonalla suomalaisella on juuret luovutetussa Karjalassa.
Luovutetun Karjalan evakot sopeutuivat Suomeen pääosin hyvin. Vaikeinta oli alkuvuosina vanhimmilla sukupolvilla ja ortodokseilla.
- Esimerkiksi 1950-luvun alussa julkistetussa tutkimuksessa pääteltiin, että ortodoksit olivat sopeutuneet uuteen ympäristöön. Kun samaa aineistoa arvioitiin uudelleen vuonna 2010 johtopäätös oli aivan toinen, kertoo museonjohtaja, tohtori Tarja Raninen-Siiskonen.
Kivennanvan ja Muolaan rajalta kotoisin oleva Kuisman pariskunta antaa kuitenkin tunnustusta Suomen valtiolle.
- Mie luulen, että Suomi hoiti evakkonsa aika hyvin. Ei kukkaan muu maa tekis sen paremmin kuin Suomi on tehnyt, Lempi Kuisma kiittää.
- Erinomaisesti se meni, kun oli niin suuret ihmismäärät kyseessä, Maunu Kuisma muistuttaa.
Miljoonalla juuret Karjalassa
Syksyllä 1944 Suomella oli käsissään massiivinen siirtokarjalaisten sijoittaminen. Luovutetusta Karjalasta tultiin jo toiseen evakkoon ja nyt pysyvästi kanta-Suomeen.
- Evakoita oli yli 400 000 ja on arvioitu, että suomalaisista noin miljoonalla on juuret luovutetussa Karjalassa, Raninen-Siiskonen sanoo.
Nuoremmat sukupolvet ovat kiinnostuneet uudestaan esimerkiksi isovanhempien kotiseutuun liittyvästä historiasta.
- Jokainen sukupolvi hakee oman näkökulmansa evakkona olemiseen. Se näkyy sekä tieteessä että asian harrastamisena, Raninen-Siiskonen arvioi.
“Isä ei halunnut kotiseudulle”
Evakkona 70 vuotta eläneet karjalaiset ovat kokeneet Suomessa monenlaista varsinkin alkuvuosina.
- Se ei kaikkien kohdalla mennyt ihan niin kuin olis pitänyt, mutta pääosin hyvin, arvioi Olavi Kyyrönen.