Åbo Akademin laatima ja MTV:n uutisoima tulosennuste ei onnistunut ennustamaan vaalien kolmen kärkeä oikein. Nyt kyselyä hiotaan tarkempien tulosten saamiseksi.
Ennusteen mukaan SDP olisi voittanut niukasti vaalit 20,2 prosentin kannatuksella. Toiseksi olisivat tulleet kokoomus (19,9 prosenttia) ja perussuomalaiset (18,9 prosenttia).
Tulos oli kuitenkin toinen. Kokoomus oli suurin puolue 20,8 prosentin kannatuksella, perussuomalaiset toinen 20,1 prosentilla ja SDP kolmas 19,9 prosentin kannatuksella.
Professori Kimmo Grönlund: "Harmittaa"
Professori Kimmo Grönlund Åbo Akademista myöntää, että ennusteen epäonnistuminen tässä suhteessa oli pettymys.
– Harmittaa, ettei saatu järjestystä oikein, hän kertoo MTV Uutisille.
– Olisin mieluummin esitellyt ennustetta, joka on täysin oikein. Näin ei tässä käynyt.
– Olisin itse toivonut, että se olisi ollut vielä osuvampi. Mutta tämä on uutta Suomessa. Maailmalla tämä on erittäin tavallinen tapa tehdä vaaliuutisointia.
Lue myös vaalipäivän uutinen ennusteen julkistamisen jälkeen: Tulosennuste povaa todellista trilleriä: "Erot ovat niin pienet, että ykköspaikka voi vielä muuttua"
Perussuomalaisten kannatuksen aliarvionti isoin virhe
Vaalit olivat kolmen suurimman puolueen osalta erittäin tiukat. Kyselyn virhemarginaali oli 2 prosenttiyksikköä* suuntaansa, jonka sisälle myös kyselyn virheet menivät.
Grönlundista keskeinen virhe oli se, että vaalien voittajakolmikon järjestystä ei saatu oikein. Siksi siitä ei vaali-illassa ollut toivotunlaista hyötyä.
– Tulosennuste ei tuonut sellaista lisäarvoa, mitä oli haluttu, hän sanoo.
Toisena virheenä hän pitää perussuomalaisten kannatuksen arviointia alakanttiin.
– Se on ehkä suurin virhe. Perussuomalaiset meni turhan alakanttiin. Ei kauheasti lohduta, että keskusta ja RKP olivat lähes oikein, Grönlund sanoo.
9:32
Lue myös: Tarkista ehdokkaasi ja puolueesi menestys eduskuntavaaleissa MTV:n tulospalvelusta
Kyselyn painokertoimia kehitetään
Verkossa toteutettavaa kyselyä varten äänestämisestä kysyttiin noin viideltä tuhannelta ihmiseltä, joista kyselyyn vastasi vajaat 4000 ihmistä.
– Käytännössä tällaisiin kyselyihin on helpompi saada politiikasta kiinnostuneita ja koulutettuja ihmisiä, Grönlund kertoo.
Tämän vuoksi kyselyn vastauksiin tehdään painotuksia, jotta tulokset vastaisivat paremmin kaikkia Suomessa äänestäneitä.
Juuri tästä otoksen ja painotusten käytöstä syntyy kyselyiden virhemarginaali.
Lue myös: Yksi kuva näyttää muutoksen: Vihreä väri katosi kokonaan Suomen kannatuskartalta
Tuloksista oppia seuraaviin vaaleihin
Niin sanottu ovensuukysely ja sen nopeatempoinen uutisointi mediassa oli Suomessa ensimmäinen laatuaan. Maailmalla, kuten länsinaapurissamme Ruotsissa menetelmä on ahkerassa käytössä.
Vaalituloksen ennustamisen lisäksi kyselyn avulla saadaan myös tietoa puolueiden äänestäjien eroista esimerkiksi sukupuolen ja ikäluokkien osalta. Grönlund kertoo kyselyn kehittämisen olevan kesken.
Vaikka kyselyä kutsutaan kansainvälisten esimerkkien tavoin ovensuukyselyksi, ei kyselyn tuloksia kerätty konkreettisesti vaalipaikoilta poistuneilta vaan sähköisesti verkossa toimivasta paneelista.
Kyselyä kehitetään tulosten perusteella ja esimerkiksi otoksen painotuksia korjataan oikean tuloksen saamiseksi.
– Tämä antaa meille aika paljon eväitä kehittää näitä seuraaviin vaaleihin, Grönlund kertoo.
Ovensuukysely on vain pieni osa Åbo Akademin tutkimusta, vaan kyselyissä on kysytty suomalaisilta monenlaisia kysymyksiä eduskuntavaaleihin ja politiikkaan liittyen. Tuloksista on luvassa raportti kesällä.
*Juttua korjattu klo 21.35: Jutussa luki aiemmin, että kyselyn virhemarginaali olisi 2 prosenttia suuntaansa. Se ei pidä paikkaansa, oikea mittari on 2 prosenttiyksikköä.
Lue myös: Kommentti: Sanna Marin pelasti demarit, mutta upotti hallituskumppanit – "Vituttaa kuin pientä eläintä"
2:50