Miksi Syyria on sodassa? Kuka tukee sisällissodan osapuolia ja miksi? – MTV selvitti taustat

Yllä mainittu graffiti hermostutti Syyrian presidenttiä Bashar al-Assadia, sillä niin kutsuttu arabikevät oli jo sysännyt syrjään arabijohtajia. Hän päätti kukistaa aseettomana alkaneen vastarinnan voimatoimin.

Mutta tuskin kukaan Syyriassa – tai sen ulkopuolella – kykeni kuvittelemaan, millaiseen alhoon maa ajautuu: noin 250 000 kuollutta, toistakymmentä miljoonaa maan sisäistä tai valtiorajan ylittänyttä pakoon pyrkijää, ja sotiminen on yhä pattitilanteessa. Nopeaa ratkaisua odottavat vain yltiöoptimistit.

Bashar, oppositio ja Isis

Syyriassa taistelee kolme pääosapuolta: Basharin hallinnon joukot, sitä vastustava "maallinen" oppositio, ja näitä molempia vastustava ääri-islamilainen Isis.

Basharia tukevat Iran, Venäjä ja Libanonissa toimiva Hizbollah-liike. Opposition takana on iso joukko maita, mukaan lukien Yhdysvallat ja moni sen länsiliittolainen, Turkki ja Persianlahden arabimaita kuten Saudi-Arabia. Mikään valtio ei tue Isisiä, mutta sen uskotaan saavan sympatiaa ja apua esimerkiksi joiltakin varakkailta sunnimuslimeilta Persianlahdella.

Syyrialla ei ole suuria öljyvaroja, mutta sen asema Lähi-idässä vahvistui jo kylmän sodan aikana.

Bashar, ja aiemmin hänen presidentti-isänsä Hafez al-Assad, ovat voineet luottaa Moskovaan. Neuvostoliiton aikaan maallisen ja arabisosialistisen Baath-puolueen hallitsema Syyria oli Moskovan leirissä. Kommunismi kärsi tappion, mutta Venäjä on halunnut pitää jalansijansa Lähi-idässä tukemalla Syyriaa.

Venäjälle tärkeää suurvaltarooli

Tartus Syyrian rannikolla on Venäjän sotalaivaston ainoa satama Välimerellä. Syyria on tärkeä myös siksi, että sen kautta Venäjä voi yhä muistuttaa olevansa suurvalta, jota ei voi jättää poliittisten laskelmien ulkopuolelle. Venäjä on aivan viime aikoina sanonut lähettävänsä Basharille sekä aseita että sotilasneuvonantajia, ärsyttäen länsimaita, mutta tässä ei ole itse asiassa mitään uutta.

Basharilla on hyvä suhde myös Teheraniin. Iran on valtiojärjestelmältään shiialainen, mutta maallinen Bashar on sille tärkeä johtaja. Bashar kuuluu Syyrian shiialaiseksi laskettuun alaviittivähemmistöön, kun enemmistö syyrialaisista on sunneja.

Sunnien ja shiiojen riidat syventyneet

Islamilainen maailma jakautui kahteen päähaaraan, sunneihin ja shiioihin jo 600-luvulla, pian profeetta Muhammedin kuoltua. 

Viime vuosikymmeninä sunnien ja shiiojen vastakkainasettelu Lähi-idässä on kärjistynyt merkittävästi, ja mikä osaltaan korostaa Basharin suhdetta shiialiittolaisiin.

Basharia tukee myös Libanonissa vahvasti vaikuttava Hizbollah-puolue, shiialainen sekin. Länsi pitää sitä terroristijärjestönä, mutta Syyrialle ja Iranille se on tärkeä liittolainen. Basharin riveissä sotii Hizbollahin taistelijoita, ja Iranilta presidentti saa monen tasoista sotilaallista tukea.

Syyrian rannikkoaluetta hallitsevan Basharin joukot pommittavat myös siviilikohteita, ja sen pudottamat tuhovoimaiset tynnyripommit surmaavat paljon ihmisiä.

Isis länsimaille suurin uhka 

Basharia vastustava oppositio, näkyvimmin Syyrian kansallinen neuvosto SNC tukijoineen, haluaa Basharin kaatuvan. "Maallinen" tai syyrialaiskansallinen SNC, jota pidetään maailmalla syyrialaisten hyväksyttynä edustajana, ei ole kuitenkaan yksinään riittävän vahva, eikä esimerkiksi supervalta Yhdysvallat halua lähettää maajoukkojaan sen tueksi. Irakin ja Afganistanin opetukset ovat tuoreessa muistissa ainakin Valkoisessa talossa.

SNC on koostumus erilaisista ja erimielisistä ryhmistä, jotka eivät ole kyenneet keskenään tehokkaaseen yhteistyöhön.

Länsimaat kannattavat SNC:tä, mutta enemmän ne ovat huolissaan äärijärjestö Isisistä, joka on vahvimmillaan Syyrian itä- ja Pohjoisosissa. SNC syyttääkin länttä petetyistä lupauksista. Persianlahden sunnijohtajat ovat tukeneet SNC:tä, mutta myös islamisteja, mitä länsi eri katso hyvällä. Kyse on esimerkiksi al-Qaida-liittolaisen Al-Nusran taistelijoista, jotka puolestaan vastustavat Isisiä.

Kurdit Turkin päänsärkynä

Turkki haluaa syrjäyttää Basharin, mutta maa on huolissaan siitä, että syrjäyttämisen sivutuotteena kurdien asema Syyriassa vahvistuisi liikaa. Joissakin arvioissa Syyrian uskotaan jopa hajoavan osiin. Kurdien itsenäisyyspyrkimykset niin Turkissa kuin sen naapurimaissa ovat Turkin johdolle painajainen.

Turkkia syytettiin pitkään siitä, että se katsoi läpi sormiensa islamistitaistelijoiden liikkeitä ja oleskelua eteläisessä Turkissa. Nyt Turkki kuitenkin osallistuu lännen rinnalla ilmaiskuihin Isisiä vastaan.

Syyriassa on lisäksi useita vähemmistöjä kuten kristittyjä, druuseja ja armenialaisia, jotka yrittävät selviytyä julman sodan keskellä, tai paeta.