Kapinalliset haluavat Bashar al-Assadin pään seipääseen, mutta heillä ei ole siihen lupaa – lue taistelijan erikoishaastattelu

Mohamedinkin tie HTS:n alaisuudessa toimivan kapinallisryhmän taistelijaksi oli monipolvinen. Sodan syttyessä hän oli psykologian opiskelija, mutta joutui pakenemaan Aleppon kaupungista sen pohjoisosassa sijaitsevaan al-Babiin.

Monien muiden tavoin Mohamed on siirtynyt kapinallisryhmästä toiseen alkuperäisen kapinallisryhmän Vapaan Syyrian Armeijan (FSA) hajaannuttua useisiin, yleensä radikaalimpiin sunni-islamilaisiin ryhmiin.

Aleppon valtaus merkitsee Mohamedille, kuten muillekin Assadin hallintoa paenneille, toivottua kotiinpaluuta. Sen sijaan Aleppossa olevat Assadin kannattajat ja kaupungin uskonnolliset vähemmistöt kuten kristityt ja harvalukuiset juutalaiset ovat peloissaan.

Jihadistit yrittävät kohentaa imagoa

Nyt jihadistit yrittävät vakuuttaa kaikki siitä, että ryhmä olisi muuttunut. HTS on luvannut olla puuttumatta uskonnollisten vähemmistöjen elämään tai pakottamatta kaikkia naisia käyttämään peittäviä kaapuja. Ketään ei pakoteta moskeijoihin rukoilemaan, ja häitäkin saa järjestää, Mohamed vakuuttaa.

– Aluksi HTS oli radikaali. Se halusi estää naisia poistumasta kodeistaan. Nyt he haluavat muuttua, sillä he tarvitsevat tukea. Nyt he ajattelevat kuten me. Naiset saavat myös käydä töissä, Mohamed sanoo.

Syyriassa naisia työskentelee ainakin avustusjärjestöissä, lääkäreinä ja sairaanhoitajina.

– Olemme kertoneet kristityille ja juutalaisille Aleppossa, että he ovat turvassa. Haluamme myös koko maailman tietävän tämän, Mohamed sanoo.

Mohamed sanoo HTS:n pystyttäneen Aleppoon tukiaseman, jotta asukkaat pääsevät verkkoon. Lisäksi hän sanoo kaupunkilaisille tuodun Turkin puolelta leipää, lääkkeitä ja hygieniatarvikkeita, joista on ollut kova puute Assadin aikana.

Tutkija Aron Lund Ruotsin maanpuolustustutkimuslaitoksesta sanoo, että HTS:n "muodonmuutosta" pidetään tuen ja oman edun tavoitteluna.

– Hayat Tahrir al-Sham on pehmentynyt jihadistiryhmä, mutta se tulee silti selvästi jihadistisesta taustasta, hän sanoo STT:lle.

HTS ja sitä edeltänyt ryhmä on syyllistynyt esimerkiksi sieppauksiin, vankien surmaamisiin sekä joukkosurmiin alaviittivähemmistön kylissä.

Tutkija: Siviilien kohtelu hirveää

Ryhmä, johon Mohamed kuuluu, korostaa myös syvästi konservatiivista, mutta ei äärimmäistä tulkintaa islamista. Ryhmää on kuitenkin syytetty vuosien aikana erilaisista siviileihin kohdistuneista rikoksista, kuten maatilojen pakkolunastamisista, lunnaiden keräämisestä ja ryöstelyistä.

– Jotkut ahneet ihmiset ja taistelijat ovat tehneet ryöstöjä ja uhkailleet siviilejä, mutta se ei kuulu ideologiaamme, Mohamed vakuuttaa.

Tutkija Aron Lund kertoo, ettei siviileillä Syyriassa ole ollut muuta vaihtoehtoa kuin taipua kulloisenkin uuden valtaapitävän sääntöihin – ja niin tapahtunee tälläkin kertaa.

– Syyriassa kaikki ryhmät kohtelevat siviilejä hirveällä tavalla. Mutta joissain tapauksissa ja joillain alueilla sunnimuslimit ovat tunteneet olonsa turvallisemmaksi islamistien vallan alla kuin puolirikollisten joukkojen käsissä. Islamistit ovat kurinalaisempia, ja heillä on joitain selkeitä uskonnollisia sääntöjä, kuten että vanhusten kimppuun ei saa hyökätä eikä vanhuksia saa ryöstää, Lund sanoo.

Turkin rooli Aleppossa epäselvä

Vuonna 2011 sisällissodaksi leimahtanut konflikti on johtanut Syyrian pohjoisosan jakautumiseen 900 kilometrin mittaisen Turkin vastaisen rajan tuntumassa. Raja-alueet ovat jakautuneet Turkin tukemien kapinallisryhmien sekä kurdijärjestö PKK:hon liittyvien ryhmien hallitsemiin alueisiin.

Turkki on pyrkinyt perustamaan alueelle puskurivyöhykettä erityisesti kurditaistelijoita vastaan, ja maa on tehnyt itsekin iskuja alueille kapinallisryhmien avulla.

Etelämpänä vajaata kahta kolmasosaa Syyriasta hallitsee yhä alaviitteihin kuuluva presidentti Assad, jota sunnikapinalliset alun perin yrittivät kammeta vallasta.

Syyriaan perehtyneen tutkijan mukaan on epäselvää, tukiko Turkki suoraan Aleppon valtausta tai muita kapinallisten viimeaikaisia hyökkäyksiä muille kuin kurdien hallinnoimille alueille. Toisaalta Turkki ei ole tosissaan yrittänyt pysäyttääkään hyökkäystä, tutkija Lund sanoo.

– Turkki on luultavasti innoissaan nähdessään kapinallisten painostavan Assadia ja hänen tukijoitaan Venäjää ja Irania. Se lisää Turkin vaikutusvaltaa ja pakottaa nämä hallitukset tulemaan Ankaraan anelemaan apua Turkilta. Mutta toisaalta (kapinallisten hyökkäys) on voinut olla Turkin näkökulmasta liiankin menestyksekäs, Lund arvioi.

–  Jos taistelut laajenevat, on riski, että Turkkiin saapuu valtava määrä pakolaisia.

Trump huolettaa kurdeja

Syyriassa kapinallisia ja Assadin hallintoa tukevilla osapuolilla on paljon syitä haluta päättää konflikti.

Syyrian talous on heikossa kunnossa, ja Assadista on tullut riippuvainen tukijoistaan. Venäjällä on samaan aikaan meneillään sen kolmatta vuotta jatkuva hyökkäyssota Ukrainassa. Iranilla on vastassaan Israel, joka on uhannut keskittyvänsä Lähi-idässä erityisesti Iranin uhan torjumiseen.

Yhdysvallat on aiemmin tukenut PKK:hon liittyvän YPG:n kurditaistelijoita Isisiä vastaan, mutta tästäkään kumppanuudesta ei ole takeita. Tammikuussa presidenttinä aloittavan Donald Trumpin on kerrottu haluavan vetää loputkin Yhdysvaltojen sadat sotilaat pois Syyriasta. Kurdijoukot ovat vedonneet medioissa tuen jatkumisen puolesta. Isiskin on yhä Syyriassa ja lisännyt iskujaan.

Turkissa presidentti Recep Tayyip Erdoganin hallituksella on kova tarve pienentää pakolaisten määrää talousongelmiensa keskellä. Turkissa oli viime vuonna maailman maista toiseksi eniten pakolaisia. Syyrialaisten kotiinpaluun mahdollistamiseksi pitäisi kuitenkin aloittaa jälleenrakentaminen, tutkija sanoo.

Ennen sodan alkamista Syyria oli Turkille hyvin tärkeä kauppareitti Lähi-itään. Suhteiden normalisoiminen jollekin tasolle hyödyttäisi siis sekä Turkkia että Syyriaa, Lund sanoo.

–  Mutta molemmat haluavat asioiden tapahtuvan omilla ehdoillaan, totta kai.