Mainos

Miksi romani kiertää ja kerjää? 10 vuotta Mihaelan elämää seuranneelta muistutus: "Suomessa heitä on 600, Italiassa 70 000"

8:31

Romanit tulevat Suomeen etsimään töitä, mutta jos työtä ei löydy, moni heistä päätyy kadulle kerjäämään, luonnehtii toimittaja ja kirja Kimmo Oksanen.

Valokuvaaja Heidi Piiroinen ja Kimmo Oksanen seurasivat nuorta Mihaelaa ja hänen yhteisönsä elämää kymmenen vuotta. Vuosista syntyi kirja Ohikuljetut ja syvä ymmärrys siitä, että jokaisen heikompiosaisen tarina on omanlaisensa ja ainutkertainen.

– Romanit eivät tulleet alun perin kerjäämään Suomeen, vaan hakemaan töitä. Kun töitä ei löydy, he jäävät Suomeen kerjäämään, lähinnä saadakseen matkarahat kotiin, Oksanen luonnehtii.

Kiertäminen on osa romaniperinnettä

Oksanen kertoo, että yksi syy sille, miksi romanikerjäläisiä päätyy Eurooppaan, on yhteisön perinteet. Kiertäminen on osa romaniperinnettä.

– Kansainvälisesti heitä puhutellaan nimellä travellers. Jos kotimaasta ei löydy töitä ja työttömyyskorvausta saa 30 euroa kuukaudessa, moni päättää lähteä hakemaan toimeentuloa muualta. Kun Bulgaria ja Romania tulivat osaksi Euroopan Unionia, oli päivänselvää, että sieltä tultaisiin lähtemään.

Oksasen arvion mukaan Suomi houkuttaa työn lisäksi siksi, että täällä arvioidaan olevan enemmän rahaa ja maassa romanikerjäläisiä kohdellaan paremmin kuin muualla Euroopassa.

– Romanikerjäläisiä on Suomessa noin 600 ja heistä 200 yöpyy heille järjestetyssä majoituksessa. Italiassa heitä on arviolta 70 000 ja heistä suurin osa nukkuu ulkona.

Mihaelan tarinalla on onnellinen loppu

Kirjan molemmat tekijät pitävät poikkeuksellisena sitä, että heidän kirjansa päähenkilö nousee lopulta kadulta tavallisen kansalaisen asemaan.

– Heistä on nyt tulleet maahanmuuttajia. Perheen mies on opiskellut ja hänestä tulee kiinteistönhoitaja, perheen ensimmäinen lapsi on aloittanut koulun. On todella harvinaista, että näin käy, mutta kyseinen perhe teki itse töitä sen eteen, että he pääsevät yhdenvertaisiksi.

Oksanen kertoo, että kyseistä perhettä integroitumaan auttoi paikallinen yhteisö, jolta he saivat tukea esimerkiksi byrokratia-asioissa.

– Olemme paljon puhuneet siitä, miten jokainen on yksilö ja jokainen tarina omanlaisensa. Mihaela oli 17-vuotissyntymäpäivänään ensimmäisen lapsen äiti. Hän ei itse osaa lukea eikä kirjoittaa, mutta hänen lapsensa on nyt koulussa ja perhe pääsee elämässä eteenpäin. On ollut ihana nähdä, että toivoa on, Piiroinen luonnehtii.

Mainos

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.