Tapahtuneista rikoksista ja niiden tekijöistä kertovia true crime -teoksia kritisoidaan rikosten ja rikollisten nostamisesta jalustalle ja jopa suoranaisesta glorifioinnista.
Kriitikoiden mukaan tosirikos-kirjallisuus käsittelee rikoksia jännittävässä ja kiinnostavassa valossa tai antavat rikollisille mahdollisuuden kiillottaa julkisuuskuvaansa.
Toimittaja Aki Linnanahde sanoo, että voi vastata vain omista rikollisuuteen liittyvistä kirjoistaan ja niiden tavasta esittää aiheensa. Hän on vasta julkaissut kirjan Katiska-huumerikosvyyhtien päätekijänä tuomitusta Niko Ranta-ahosta. Aiemmin Linnanahde on tehnyt myös kirjat rikollispomo Keijo Vilhusesta ja huumekuvioissakin ryvettyneestä jääkiekkoilija Jere Karalahdesta.
Lue myös: Näin Niko Ranta-aho pyörittää bisneksiään vankilasta käsin: "Siellä on liiketoiminnat menossa" – katso MTV:n erikoishaastattelu
Rakentaako rikollisuudesta puhuminen aina sankaritarinaa?
Linnanahde epäilee, että mainittu kriittinen näkemys true crimeen voi muodostua muodostuu monista tekijöistä, kuten joistain aiemmista true crime -teoksista tai siitä, miten näitä aiheita käsitellään rikos- ja viihdeuutisissa.
Hän tunnistaa kuitenkin taustalta ajatuksen, jota hän kertoo erityisesti pyrkineensä työssään välttämään.
– Siihen liittyy joku tällainen ajatus, että kaikki rikollisuudesta puhuminen on jotain sankaritarinan rakentamista.
Viiden jälkeen -ohjelman haastattelussa Linnanahde kertoo tarkemmin, miten tämä rikoskirjallisuuden sudenkuoppa hänen työssään hänen mielestään vältettiin.
Lue myös: Kiillottaako media rikoksesta epäiltyjen julkista kuvaa? Toimittajien mukaan haastattelut antavat epäillylle mahdollisuuden rikoksen valkopesuun
"Aina jännittää se äidin palaute"
Ranta-aho hahmona herättää ihmisissä voimakkaita tunteita. Vaikka hän on esimerkiksi MTV Uutisten haastattelussa kertonut käsitelleensä tekemistensä rikosten vaikutuksia muihin ihmisiin, ei hän kirjassa ota vastuuta kenenkään huumekuolemasta. Syyksi hän on kertonut sen, ettei ole ollut tekemisissä buprenorfiinia sisältävien Subutex-huumelääkkeiden kanssa. Valtaosa Suomen huumekuolemista liittyy buprenorfiinin yhteiskäyttöön alkoholin ja huumaavien lääkkeiden kanssa.
THL:n tilastojen mukaan kuitenkin vuosittain useampi henkilö kuolee huumemyrkytykseen, jossa tärkein kuoleman aiheuttanut päihde on ollut amfetamiini. Kokaiiniin liittyviä kuolemiakin on lähes vuosittain. Muun muassa näiden huumausaineiden maahantuontia ja kauppaa Ranta-aho on harjoittanut.
Linnanahde vakuuttaa, että Ranta-aho-kirjassa tämän toimintaa ja koko huumerikollisuutta käsitellään kriittisesti. Koko kirjaprojekti alkoi hänen mukaansa siitä, kun hän luki Ranta-ahon kommentointia tämän kävellessä vapauteen tutkintavankeudesta. Tällöin reteästi esiintynyt Ranta-aho kuvaili itseään "liikemieheksi, jonka portfolioon kuuluvat huumausaineet".
– Oli niin pöyristyttävää, miten joku voi sanoa näin, Linnanahde kertoo tuntojaan.
Linnanahde on kokenut toimittaja, ja osaamista kirjojen teossa on kertynyt. Silti yhden ihmisen mielipide teoksesta jännittää aina.
– Kyllä minua aina jännittää se äidin palaute, hän kertoo haastattelussa.
Haastattelussa Linnanahde kertoo muutenkin laajemmin siitä, millaista vastaanottoa teos on saanut ja millaista on haastatella esimerkiksi huumerikollisen äitiä, joka on syytön lapsensa tekoihin.