Kansan vihollinen -sarjassa ison maailman ilmiöt sijoitetaan suomalaiseen pikkukaupunkiin.
C Moren valikoima kasvoi taannoin yhdellä alkuperäissarjalla, kun kyseisessä suoratoistopalvelussa julkaistiin Kansan vihollinen -nimeä kantavan rikosdraamasarjan kaksi ensimmäistä jaksoa.
Kansan vihollinen -sarjan päähenkilönä nähdään Kreeta Salmisen esittämä toimittaja Katja Salonen, joka on hiljattain aloittanut työt uuden kotikaupunkinsa sanomalehti Aamusanomissa.
Katja alkaa penkoa tunnetun jalkapallotähden hämäriä kryptovaluuttabisneksiä ja julkaisee kriittisen paljastusjutun, jonka myötä hänestä tulee yhdessä yössä koko kaupungin vihatuin henkilö. Tapahtumaketju saa karmaisevan käänteen, kun Katjan paljastusjutun kohteena ollut jalkapalloilija löytyy kuolleena.
Käsikirjoittaja Timo Varpion kanssa Kansan vihollinen -sarjan luonut Roope Lehtinen kertoo MTV Uutisille, että kaksikko alkoi kehittää rikosdraamasarjaa muutama vuosi sitten.
– Se liittyi tähän silloin nousseeseen keskusteluun siitä, miten toimittajia maalitetaan ja miten perinteinen valtamedian rooli ja asema yhteiskunnassa olivat murroksessa, hän pohjustaa.
Esimerkkeinä hän mainitsee vuosien vainoamisen ja häirinnän kohteeksi joutuneen toimittaja Jessikka Aron tapauksen sekä Yhdysvaltain ex-presidentti Donald Trumpin ja median välisen suhteen.
Lue myös: Kansan vihollinen näyttää, kuinka suomalaista toimittajaa vainotaan ja maalitetaan – ilmiö ei ole tuulesta temmattu: "Se on korostunut tässä"
Aiheita tarkasteltiin myös sosiaalisen median näkökulmasta, sillä kaksikko pisti merkille, että lehtien kommenttipalstat ja sosiaalisen median kanavat ovat paikkoja, joissa toimittajien maalittaminen ja epäluottamuksen lietsonta kukoistavat.
– Toisaalta samaan aikaan puhuimme digitaalisista huijauksista ja digitaalisista käärmeöljykauppiaista, kryptovaluutoista… hän luettelee
– Nämä ovat tämmöisiä isoja globaaleja teemoja. Ajatellaan lehdistönvapautta, lehdistön asemaa, valtamedian murentumista, digitaalisen maailman tuomia huijauksia, kryptovaluuttoja, korruptiota, poliittisen ja taloudellisen vallan sekoittumista… että ne olisi kiinnostavaa laittaa ihmisen kokoiseen kontekstiin.
Teemojen, joita voitaisiin käsitellä esimerkiksi Trumpin kautta, sijoittaminen suomalaiseen ei-niin-suureen kaupunkiin tuntui hyvältä ajatukselta.
Taustatyötä ja ymmärryksen lisäämistä
Lehtinen kertoo, että vaikka hän ja Varpio tuntevat mediakentän varsin hyvin jo entuudestaan, he kävivät sarjaa varten keskusteluja toimittajien kanssa. He myös luetuttivat käsikirjoituksen muutamilla suurissa mediataloissa työskennelleillä henkilöillä, jotta sarjassa esitettävä kuvaus journalistisista prosesseista olisi mahdollisimman uskottava ja todenmukainen.
Edellä mainittujen taustatutkimusten lisäksi etenkin Varpio sukelsi perusteellisesti kryptovaluuttojen ihmeelliseen maailmaan.
– Pohdimme silloin vuonna 2018, että onko (kryptovaluutta-aihe) enää relevantti muutaman vuoden päästä, kun sarja tulee ulos. No, yllätys yllätys, se onkin paljon relevantimpi nyt kuin silloin, Lehtinen iloitsee.
Osalle katsojista kohtaus, jossa Katjan paljastusjutun kohteena ollut jalkapalloilija kuolee, voi näyttäytyä brutaalina. Lehtisen mukaan kohtauksen toteuttaminen oli sen tekijöille kuitenkin samanlaista, kuin minkä tahansa muunkin draaman tekeminen.
Hän kertoo olevansa tyytyväinen tyyliin, jolla sarjan väkivaltaiset kohtaukset on toteutettu.
– (Sarjan väkivaltaiset kohtaukset) on toteutettu ehkä brutaalisti, mutta myöskin aika toteavasti. Sana mässäily on aika kaukana siitä tavasta, miten ne on tehty.
Lehtinen toivoo ennen kaikkea, että katsojat viihtyvät sarjan parissa ja saavat kansainvälisen tasoisen katselukokemuksen. Lisäksi hän toivoo, että katsojien ymmärrys siitä, millaisia vaikeuksia liittyy toimittajan työhön etenkin silloin, kun pyritään tekemään tutkivampaa tai haasteellisempaa journalismia, lisääntyisi.
– Ja ehkä pohdintaa siitä, kuinka paljon ihmiset joutuvat olemaan kriittisempiä omassa suhteessaan vaikkapa tiettyyn somekeskusteluun tai ilmiöihin, mitä digitaalinen maailma synnyttää, hän lisää.