Metsähallituksen mukaan nykylainsäädännöllä raakun pitäisi olla turvassa.
Metsähallituksen mukaan välittömät toimet raakkujen pelastamiseksi Kainuun Suomussalmen Hukkajoella saatiin päätökseen maanantaina.
– Tilanne on siellä se, että on tehty se, mikä on tehtävissä, Metsähallituksen projektipäällikkö Pirkko-Liisa Luhta sanoi tiedotustilaisuudessa keskiviikkona.
Metsähallitus arvioi edelleen, että raakkuja on kuollut tuhansia.
Erittäin uhanalaisia raakkuja eli jokihelmisimpukoita kuoli metsäyhtiö Stora Enson korjuutyömaalla Hukkajoella, kun joen yli ajettiin toistuvasti metsätyökoneilla. Tapaus tuli ilmi elokuun lopulla.
Poliisi tutkii asiaa törkeänä luonnonsuojelurikoksena. Metsähallitus kertoi, että myös sitä kuullaan tutkinnassa.
Lisäksi toisessa Stora Enson raakkukohteessa on Kainuun ely-keskuksen mukaan tapahtunut luonnonsuojelulain vastaista toimintaa. Metsähallitus kertoo, että sillä ei ole ollut tapauksessa roolia.
Seuranta jatkuu
Metsähallituksen Luhta kertoi, että siirretyistä raakuista osa on noussut jaloilleen, mutta niiden lopullinen kohtalo selviää vasta talven jälkeen. Siirrettyjen raakkujen tilaa on Metsähallituksen mukaan vaikea arvioida, koska ne ovat sekaisin yläjuoksulla elävien raakkujen kanssa ja joki on 15 metriä leveä.
Raakkuja on siirretty vahingoittuneen alueen yläpuoliselle alueelle noin 400 metrin matkalle.
– Raakkujen kuoleman tai kuolemattomuuden näkee oikeastaan vasta ensi talven jälkeen, jolloin seuraamme sitä, että kuinka paljon alapuoliselle alueelle ilmestyy kuoria, Luhta sanoi.
Metsähallitus ei ole onnistunut poistamaan joen pohjaan valunutta, pohjan peittävää hienoainesta.
Metsähallitus kertoi seuraavansa joen tilannetta jatkossakin, myös kuluvan syksyn aikana. Joella mitataan esimerkiksi sen pohjan hapekkuutta.
Riittääkö lainsäädäntö?
Viime päivinä julkisuudessa on keskusteltu siitä, riittääkö nykyinen lainsäädäntö raakkujen suojeluun.
– Lähtökohtaisesti tilanne on se, että esimerkiksi Hukkajoen tapauksessa lainsäädäntöä on rikottu. Jos me noudatamme lainsäädäntöä ja teemme kaikki ne ennaltaehkäisevät työt, jotka on suunniteltu, niin raakun pitäisi olla turvassa, tiivisti pääjohtaja Juha S. Niemelä Metsähallituksen kannan.
Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK katsoo niin ikään, ettei raakkujen suojelemiseksi tarvita uutta lainsäädäntöä.
Luonnonsuojeluliitto puolestaan on vaatinut velvoittavan lainsäädännön lisäämistä ja lisää resursseja sen valvontaan. Kyse on liiton mukaan laajemmista puutteista metsien ja vesien suojelussa. Myös ympäristöjärjestö WWF on vaatinut hallitukselta ja metsäsektorilta toimia vesiensuojelun tehostamiseksi ja lajiston turvaamiseksi.
Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen (kok.) tapasi tiistaina metsäalan toimijoita raakkutuhon tiimoilta. Tapaamisessa puhutti Metsähallituksen mukaan raakun sijaintitietojen julkisuus. Sijaintitiedot ovat Suomessa julkisuuslain nojalla salassa pidettävää tietoa.
Mykkäsen mukaan ei ole raakun etu, että kaikki niiden pesimäpaikat olisivat julkisesti mediassa.
Niemelä viittasi keskiviikkona ympäristöministeriön vuonna 2021 julkaisemaan raporttiin, jonka mukaan tiedon salaaminen on suurempi uhka raakun suojelulle kuin sen avoin saatavuus toimijoille.
– Tästä olimme aika lailla samaa mieltä, että tiedot olisi hyvä julkistaa, mutta se ei ole aivan yksinkertainen asia ja saattaa vaatia joitain lainsäädäntömuutoksia. Mutta ympäristöministeriö katsoo sitä, Niemelä kertoi.